Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

lusta, mutta se ei vaikuttanut hankkeen talouteen. Hanke osallistui myös BHC-hankkeen (Boreal Herb Center) markkinalehtisiinkirjoittamalla niihin kaksi artikkelia, esim. mausteiden käyttömahdollisuuksista kotimaisten liköörien valmistuksessa.Hankkeen työntekijän kokoamalla ohjausryhmällä oli suuri merkitys julkaisun laatimisessa. Ohjausryhmän jäsenet eli maa- jametsätalousministeriön edustaja sekä yrttialan asiantuntijat pystyivät antamaan asiantuntevia kommentteja julkaisun sisältöönja rakenteeseen.TuloksetTutkimus julkaistiin YTR:n julkaisusarjassa numerolla 5/2006. Tutkimuksessa käsiteltiin 143 yrttiviljelyyn ja tilakohtaiseen ensikäsittelyynliittyvää hanketta, joiden yhteenlaskettu rahallinen arvo oli 22–24 miljoonaa euroa. Yrttejä viljellään Suomessanoin 2000 tilalla. Yrttien viljelyala Suomessa oli 13 000 hehtaaria vuonna 2005, mikä on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.Suomen yrttiviljely on kuitenkin hyvin yksipuolista, sillä 97 % viljelypinta-alasta on kuminan viljelyssä. Suomen yrttielinkeinonmuodostumiseen vaikuttavat heikentävästi esim. ilmastolliset riskit, heikosti kehittynyt tuotantotekniikka ja korkeat tuotantokustannukset.Keskeinen tutkimustulos oli, että yrteistä on tullut harvalle yrittäjälle pääelinkeino, mutta useampi on luonut niistä sivuelinkeinon.Menestyvät yritykset keskittyvät vain tiettyjen yrttien tuotantoon, toimivat markkinatalouden periaatteiden mukaan ja ovatluoneet hyvin toimivia yhteyksiä teollisuuslaitosten kanssa.Yrttialan kehittämisorganisaatioiden toiminnassa on tutkimuksen mukaan paljon kehitettävää. Tulevaisuudessa on löydettäväyhteisymmärrys kehittämisen tarpeista, koordinoitava yrttialaa paremmin, tiivistettävä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa,luotava yrttialan edunvalvontajärjestö sekä vahvistettava tarvittavaa tutkimus- ja opetustaustaa. Suomalaisen yrttituotannonmahdollisuuksia ovat pohjoisuus, erikoistuminen sekä elämysmatkailu.VaikutuksetJulkaisussa esitettiin ideoita, kuinka kehittää suomalaista yrttialaa. Yksi keskeinen havainto oli se, että suomalainen yrttialaon mosaiikkimaista eikä sen toiminta ole koordinoitua. Tämän vuoksi arvioinnintekohetkellä onkin käynnissä hanke, joka valmisteleekansallista yrttialan kehittämisstrategiaa.TalousHankkeelle myönnettiin MMM/YTR-rahoitusta 10 000 euroa, ja se kului kokonaan. Hankkeen työntekijä sai suuren osan palkastaanMTT:ltä.HuomioitaHanke oli kehittämishanke, vaikka siinä tutkittiin ja koottiin yhteen yrttialan kehitystä.KH 16 KEHiTTäMissElViTys ElinTArViKEVAlVOnnAn TArKAsTusMAKsuisTA jA -KäyTännöisTäVastuuorganisaatio: FCG Efeko Oy (ent. Efektia Oy)Yhteyshenkilö: Kaj Työppönen, puh. (09) 2280 1247Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 12 000 euroa (kokonaan MMM/YTR)Kesto: 4/2005–5/2006Avainsanat:elintarvikkeet, valvonta, maksutJulkaisutTyöppönen, Kaj & Mikko Lindh (2006). Kehittämisselvitys elintarvikevalvonnan tarkastusmaksuista ja -käytännöistä. Saatavissamyös: http://www.tkk.utu.fi/extkk//ruokasuomi/ajank_hanke2411_KTyopponen.pdf sekä http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/ajank_tarkastusmaksut.pdf.52