Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

Silvasti, Tiina & Elina Laitalainen (2006). Elämää maatalouden jälkeen. Maaseudun uusi aika 2/2006, 21–34. Saatavissamyös: http://www.mua.fi/lehti/2006/Silvasti_Laitalainen.pdf.Artikkelit Helsingin Sanomissa 6.6.2006 ja Maaseudun Tulevaisuudessa 28.6.2006.TavoitteetSuomessa maatalouden rakennemuutos on ollut viime vuosikymmenen aikana rajua. Vuosina 1995–2002 tuotannosta poistuin. 33 000 maatilaa sekä n. 35 000 työpaikkaa. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää kiihtyneen maatalouden rakennemuutoksenseurauksia maataloudesta luopuneille ihmisille. Tarkoitus oli selvittää, miten makrotason yhteiskunnalliset muutoksetheijastuivat mikrotasolle. Keskeisiä tutkimusteemoja olivat 1) elinkeinosta, ammatista, sosio-ekonomisesta asemasta,maatilasta ja kodista luopuminen syineen ja seurauksineen, 2) suhde paikkaan ja 3) oman tilan maa ja sen hyödynnettävyysresurssina.Hanke oli itsenäinen osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimuskokonaisuutta ”Luopuneet – maatalouden rakennemuutoksensosiaaliset seuraukset”. Tässä hankkeessa oli tarkoitus kerätä ja muokata empiirinen tutkimusaineisto tutkimuskokonaisuudelle.Hanke oli suunniteltu kolmivuotiseksi, joista ensimmäiselle vuodelle myönnettiin vain puolet anotusta rahasta. Tämänseurauksena hanketta lyhennettiin ja matkoista luovuttiin, mikä osaltaan supisti tutkimuksessa saavutettavia tuloksia.ToteutusTutkimuksen aineisto kerättiin postikyselyllä, joka kohdistettiin 1.1.2005–30.9.2005 maatalouden lopettaneille, vuonna 1950tai sen jälkeen syntyneille naisille ja miehille. Eläköityvät henkilöt haluttiin rajata tutkimusjoukosta pois. Kohderyhmään kuului18 358 henkilöä, joista tutkimukseen valittiin 1300 henkilöä. Kyselyn lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 33,6, jonkatodettiin olleen valitettavan alhainen, mutta kuitenkin Väestörekisterikeskuksen sekä Tilastokeskuksen antamaa odotusarvoavastaava. Aineistosta laadittiin kaksi analyysiä (ks. julkaisut). Hankkeen aikana luotiin myös tilastollinen talonpoikaisenidentiteetin mittari.Tutkimuksen vastuullista tutkijaa avusti tutkimuksen käytännön toteutuksessa tutkimusapulainen. Hankkeelle anottiin jatkohanketta,mutta sitä ei myönnetty. Hankkeella oli ohjausryhmä, mutta sillä ei ollut erityistä vaikutusta hankkeen toteuttamiseen.TuloksetTutkimustulosten mukaan maataloudesta luovuttiin eniten taloudellisista syistä. Maatilan liian pieni koko ja välttämättömiksikoettujen investointien suuruus vaikuttivat siihen, kuinka kannattavaksi tilan jatkaminen arvioitiin. Tähän vaikuttivat maanviljelijänitsensä tekemä arvio maatalouden tulevaisuudennäkymistä. Joillakin tiloilla tuotanto lopetettiin pakon edessä esim.konkurssin takia. Myös puolison kuolema, tilan toimijan sairastuminen tai avioero pakottivat usein luopumaan. Tällaiset syytolivat yleisiä perheviljelmillä, muttei sivutoimisilla maatalousyrittäjillä. Joskus maanviljelijäksi oli ryhdytty esim. ainoana sopivanajatkajana, jolloin myöhemmin oli kypsynyt päätös ammatin vaihdosta.Moni vastaaja koki taloudellisen tilanteensa nyt paremmaksi kuin tilan ollessa aktiivisimmillaan. Tilan ulkopuolinen työpaikkajoko itsellä tai puolisolla helpotti maataloudesta luopumista, erityisesti osa-aikaisilla tai sivutoimisilla viljelijöillä. Tutkimustulostenmukaan vastaajien työttömyysaste oli sama kuin Suomessa keskimäärin.Maatalouden jättäneet henkilöt ovat korostaneet, että elinkeinosta luopuminen on prosessinomaista eikä niinkään yksittäinentapahtuma. Maataloudesta luopuminen vaikuttaa elämään monenlaisina muutoksina. Valtaosa maataloudesta luopuneista voihyvin, mutta tutkimuksen mukaan huonosti voivia ei saa unohtaa. Yhteiskunnan tukijärjestelmissä on sellaisia aukkoja, jotkasaattavat jättää luopuneen tyhjän päälle: luopunut ei ole oikeutettu esim. työttömyystukeen eikä maatalousyrittäjien tukeen.Maataloudesta luopuu jatkossakin tuhansia ihmisiä, ja heidän henkisiin ja taloudellisiin olosuhteisiinsa olisi jatkossa kiinnitettävähuomattavasti aiempaa enemmän huomiota.Haastateltava totesi tutkimuksen olleen onnistunut ja lopputulosten ylittäneen projektinjohtajan arvion mukaan tavanomaisentason. Hankkeen myötä valmistui neljä julkaisua, joista mm. yksi pro gradu -tutkielma sekä artikkeli Maaseudun uusi aika-lehteen.172