Toteutus4H-järjestöjen ja kyläyhdistysten yhteistyön tilaa selvitettiin kattavalla puhelin- ja verkkokyselyllä 4H-yhdistyksiin. Vastauksiatähän saatiin 194 kappaletta. Tulosten perusteella käynnistettiin 4H-järjestön ja Suomen kylätoiminta ry:n yhteistyö paikallistasollakokeilupaikkakunnilla. Yhteistyö haluttiin toteuttaa mahdollisimman paljon maakuntien omilla ehdoilla, ei valtakunnallisesta4H-liitosta ohjaten. Toteutuneet kokeilualueet olivat Kymi-Vuoksi, Iisalmi, Nastola, Korpilahti, Ilomantsi, Kiikoinen-Lavia, Kangasniemi, Pihtipudas, Pello, Kuhmo, Virrat ja Loimaa. Kokeilualueilla testattiin nuorten osallistamiseen toimintamalleja,joita oli tarkoitus levittää hankkeen myöhemmässä vaiheessa valtakunnallisesti. Tämä ei toteutunut kaikilta osin suunnitellullatavalla. Hankkeen toisessa vaiheessa maakunnallisten kylien yhteenliittymille ja 4H-piirien toimijoille järjestettiin 11tapaamista, ja näihin osallistui yhteensä 82 henkilöä eri taustatahoilta. Tapaamiset onnistuivat hyvin ja pohja tulevalle yhteistyöllesaatiin luotua. Lisäksi jokaisessa maakuntatapaamisessa ideoitiin konkreettinen nuorisotapahtuma keväälle 2007. Nuorisotapahtumiasuunniteltiin yhteensä 11, joista 10 toteutui. Yhteensä nuorisotapahtumiin osallistui n. 1500 nuorta, jotka tekivätkylien kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Yksi tapahtuma peruuntui, koska sinne ei saatu tarpeeksi ilmoittautuneita. Syynätähän arvellaan olleen se, että nuoria ei otettu tarpeeksi mukaan kyseisen tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen.Hankkeessa aktiivisena kumppanina toimi Suomen Kylätoiminta ry SYTY. Tämä yhteistyö syvensi yhteistyötä maakuntienkin tasolla4H-toimijoiden ja kylätoimijoiden välillä. Hankkeen ohjausryhmällä oli suuri merkitys hankkeen tarkemman sisällön ohjaamisessa,koska mukana olleet SYTY:n sekä 4H-piirien ja -yhdistysten edustajat antoivat paljon arvokasta tietoa kylätoiminnastaja maaseudun tilanteesta käytännössä.TuloksetHankkeen ensimmäisen vaiheen eli nykytilan selvittämiseksi tehtyjen haastattelujen perusteella voitiin todeta, että 4H-yhdistyksistä166 teki yhteistyötä kylätoimijoiden kanssa. 4H-yhdistyksistä 28 ei tehnyt yhteistyötä kyläyhdistysten kanssa, mm. koskasiihen ei ollut taloudellisia eikä henkilöresursseja, kylät eivät olleet kiinnostuneita tai yhteistyö ei vain ollut tullut mieleen. Suosituimmatyhteistyön muodot olivat tapahtumien järjestäminen, kerho- ja nuorisotyö sekä työpalvelut. Lisäksi yhteistyötä tehtiinesim. kylien hankkeissa, kyläsuunnitelmien laadinnassa, maiseman kunnostamisessa sekä erilaisten tuotteiden myynnissä.Hankkeen tulosten mukaan hyviä käytäntöjä 4H-yhdistysten ja kyläyhdistysten yhteistyön lisäämiseksi ovat1) yhteistyö liittyen kerhotoimintaan ja nuorten kokoontumistiloihin,2) yhteistyö liittyen yrittämiseen, työllistämiseen ja palvelutoimintaan,3) yhteistyö liittyen tapahtumien järjestämiseen,4) hankeyhteistyö sekä5) muu yhteistyö, suhdetoiminta ja huomionosoitukset.Hankkeen toisessa vaiheessa tuotettiin ns. kyläaiheista TOP-aineistoa eli mm. ohjeet nuorten kyläsuunnitelman tekoa varten.Laaditut ohjeet ja muu aineisto ovat saaneet kiitosta eri kylätoimijoilta, koska aineistoa hyödyntämällä on saatu hyvin esillenuorten näkemykset alueestaan ja sen kehittämistarpeista. Hankkeen toteuttajan tietojen mukaan Suomessa ei ole ollut aiemminvälinettä nuorten aktivoimiseen näissä asioissa.VaikutuksetSuomessa vuonna 2006 säädetyn nuorisolain mukaan nuoria on kunnissa kuultava nuoriin liittyvissä asioissa. Tässä hankkeessatuotettu materiaali on koettu olevan suureksi hyödyksi nuorten aktivoimisessa, ja sen merkitys voi kasvaa jatkossakin.Hankkeen tuloksena luotu TOP-aineisto on siirretty pysyväksi osaksi 4H-järjestön kotisivuja. Sen myötä aineisto on jatkuvassakäytössä, ja sitä on hyödynnetty muutamissa kouluissakin. Haastateltavan arvion mukaan 4H-yhdistysten rooli on useallapaikkakunnalla kasvanut nuorten aktivoimiseen liittyvissä asioissa. Tämän hankkeen jälkeen toteutettiin vuonna 2008 MMM/YTR-rahoitteinen jatkohanke nimeltään ”Toimintaa omalle kylälle”. Omalla kylällä -nuorten kyläsuunnitelma -oppaan rinnalleluotiin Omalla kylällä -kurssi, joka jäi pysyväksi osaksi 4H-järjestön kurssitoimintaa.TalousHankkeelle myönnettiin kaikkiaan 60 000 euroa, ja ensimmäisenä toteutusvuonna se sai ennakkoa 15 000 euroa. Rahoituksestakului n. 57 500 euroa, josta suurin osa käytettiin piirien toimenpiteisiin. 4H-liiton piti toimia usein puskurirahastona 4H-piireille,koska niillä ei riittänyt maksuvalmiutta tapahtumien järjestämiseen ja 4H-liitto sai MMM/YTR:stä maksatukset vain kulujavastaan. Piirit käyttivät hieman omia rahojaan hankkeeseen.147
KH 80 ruOKAPAlVEluidEn TuOTEKEHiTys jA TArjOAMinEn yKsiTTäisillE MATKAilijOillE jA PiEnryHMillEVastuuorganisaatio: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ryYhteyshenkilö: Tarja Jutila, puh. 040 515 7089Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 29 377,45 euroa (MMM/YTR:n osuus 25 000 euroa)Kesto: 5/2004–5/2005Avainsanat:ruokapalvelut, pienryhmät, maaseutumatkailu<strong>Julkaisu</strong>tJutila, Tarja (2004). Ruokapalveluja yksittäisille matkailijoille ja pienryhmille -koulutusaineisto. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus.Matkailuyrittäjät opettelevat yksittäismatkailijan ruokapalveluja. Maaseudun Tulevaisuus 8.12.2004.TavoitteetValtaosa Suomessa liikkuvista matkailijoista on yksittäisiä kiertomatkailijoita tai pienryhmiä ja arvioiden mukaan tämä trenditulee voimistumaan. Maaseutumatkailuyritykset eivät usein tarjoa lainkaan ruokapalveluita alle kymmenen hengen seurueille,koska pitävät sitä kannattamattomana ja hankalana. Tämän hankkeen tavoitteena oli tuotekehittää ja räätälöidä maaseutumatkailuyrittäjillesopivia ateriakokonaisuuksia, jotka ovat kannattavia ja helppoja tarjota myös pienryhmille. Lisäksi hankkeessahaluttiin vaikuttaa matkailuyritysten toiminta- ja tapakulttuuriin siten, että yksittäisetkin matkailijat saisivat ruokapalvelujaniitä halutessaan.ToteutusHankkeessa suunniteltiin ja koottiin neuvonta-aineisto, jolla voitiin helpottaa ja innostaa matkailuyrittäjiä palveluiden tarjoamiseenpienemmillekin ryhmille ja yksittäisille matkailijoille. Hankkeessa toteutettiin myös koulutuskierros, jossa yrittäjiä valmennettiinluennoin ja konkreettisin tehtävin. Maan eri osissa järjestettyihin 14 koulutustilaisuuteen osallistui yhteensä 165henkilöä, jota hanketoimijat pitivät hyvänä saavutuksena. Koulutustilaisuudet saivat myös hyvää palautetta osallistujilta mm.hyvän kouluttajan ja toimivan mallin ansiosta. Kaksi koulutustapahtumaa peruttiin osallistujien vähäisyyden vuoksi. Hankkeelleei muodostettu ohjausryhmää, mutta kolmen hengen työryhmä suunnitteli koulutustilaisuuksien sisällön ja materiaalin.Toimintamalli, jossa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen yhden piirin työntekijä käy kouluttamassa muiden piirien tilaisuuksissa,oli uusi.TuloksetHankkeen tuloksena syntyi yrittäjille tarkoitettu koulutusaineisto-ohjekirja, jota painettiin 490 kappaletta. Aineistosta tehtiinmyös valmiit luennointikalvot, jotta muutkin tahot voivat tarvittaessa järjestää koulutusta. Koulutuksista saatu hyvä palautekertoi aiheen ajankohtaisuudesta ja tärkeydestä.VaikutuksetRuokapalveluiden tarjoaminen pienryhmille on edelleen tärkeää ja aihetta on pidetty esillä myöhemminkin. Hankkeen jälkeenMaa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset pitivät muutamia yrittäjien koulutustilaisuuksia yhteistyössä muiden tahojen kanssa.Ei tiedetä, miten koulutustilaisuudet ovat vaikuttaneet niihin osallistuneiden yrittäjien yritystoimintaan.TalousHanke sai MMM/YTR-rahoitusta 25 000 euroa, ja se käytettiin kokonaisuudessaan. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen omarahoitusosuusoli hieman yli 4 000 euroa.148
- Page 1 and 2:
Heli Siirilä, Miia Mäntylä, Nea
- Page 5:
Teema ”Maaseutuyrittäjyys ja maa
- Page 8 and 9:
TiivistelmäJULKAISIJAMaaseutupolit
- Page 10 and 11:
SummaryPUBLISHERRural Policy Commit
- Page 15 and 16:
Teemat toivottiin julkaistaviksi ai
- Page 17 and 18:
Taulukko 5. Omarahoituksen osuus vu
- Page 19 and 20:
Edellä esitettyjen havaintojen poh
- Page 21 and 22:
hankepäätöksen saaneita, vaikkak
- Page 23 and 24:
5. Hankkeiden toteuttaminenNoin puo
- Page 25 and 26:
in hankkeita ja ne ovat ajallisesti
- Page 27 and 28:
leviä tarpeeksi. Tilanteen paranta
- Page 29 and 30:
tämistä. Hankkeet edistivät muun
- Page 31 and 32:
Hankkeiden jatkuvuusArvioinnin peru
- Page 33 and 34:
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ker
- Page 35 and 36:
TavoitteetTarve hankkeelle syntyi k
- Page 37 and 38:
hoitaminen ostopalveluina olisi jä
- Page 39 and 40:
3) Voidaanko hahmottaa mahdollisiin
- Page 41 and 42:
ToteutusJyväskylän teknologiakesk
- Page 43 and 44:
Hankkeessa tuotettiin yhteistyöss
- Page 45 and 46:
KH 10 dOMus Ad dAnMArKVastuuorganis
- Page 47 and 48:
yhteistyötahoja. Hankkeella oli al
- Page 49 and 50:
Hankkeen toteutuksesta vastasi Suun
- Page 51 and 52:
VaikutuksetHankkeiden vaikutukset n
- Page 53 and 54:
lusta, mutta se ei vaikuttanut hank
- Page 55 and 56:
VaikutuksetHaastateltavan arvion mu
- Page 57 and 58:
”Hevosten maaseutu 3” -jatkohan
- Page 59 and 60:
ötä sekä Tiehallintoa. Ohjausryh
- Page 61 and 62:
VaikutuksetRaportin tutkimustuloksi
- Page 63 and 64:
Hankkeen C julkaisutMustakangas, El
- Page 65 and 66:
ToteutusHanke toteutettiin Helsingi
- Page 67 and 68:
TH 23 julKisET TuET MAAsEudun PiEnT
- Page 69 and 70:
distämistyön tuloksena saatiin 18
- Page 71 and 72:
TalousHankkeen kokonaiskustannukset
- Page 73 and 74:
TavoitteetHanke lähti liikkeelle o
- Page 75 and 76:
TalousHankkeen kustannukset olivat
- Page 77 and 78:
TEEMA ”MAAsEudun KEHiTTäMisVäli
- Page 79 and 80:
VaikutuksetHanke on antanut aiempaa
- Page 81 and 82:
sitellä suomalaista maaseutua uusi
- Page 83 and 84:
paljon ulkomaisia käsityömalleja,
- Page 85 and 86:
KH 37 KEHiTTäMisHAnKKEidEn VAiHEis
- Page 87 and 88:
maa- ja metsätalousministeriön ja
- Page 89 and 90:
VaikutuksetHankkeella on ollut myö
- Page 91 and 92:
tumisopintojen kautta koko yrttituo
- Page 93 and 94:
Aineistosta työstettiin hyvinvoint
- Page 95 and 96:
ti kylätasolla. Lisäksi tutkimuks
- Page 97 and 98: TH 45 KunnAT jA PAiKAllisET TOiMinT
- Page 99 and 100: Pesonen Heikki & Kari Mikko Vesala
- Page 101 and 102: sosiaalisen pääoman viitekehykses
- Page 103 and 104: TalousHankkeen kokonaisbudjetti oli
- Page 105 and 106: TalousHankkeen rahoitti vajaalla 17
- Page 107 and 108: Tavoitteena oli, että kymmenen pä
- Page 109 and 110: toimintaryhmille tärkeää oli ruo
- Page 111 and 112: TavoitteetJoensuun yliopiston yhtei
- Page 113 and 114: alle 80 000 euroa vuodessa, ei palv
- Page 115 and 116: KH 57 TErVE TAlO -MEssuTVastuuorgan
- Page 117 and 118: VaikutuksetAiheen parissa työskenn
- Page 119 and 120: VaikutuksetKoska hanke arvioitiin p
- Page 121 and 122: lua sekä arvioitiin vapaamatkustaj
- Page 123 and 124: Hankkeessa järjestettiin myös eri
- Page 125 and 126: TalousHanke rahoitettiin osin kunti
- Page 127 and 128: TH 65 jäädäänKö MöKillE? jär
- Page 129 and 130: tehdä etätöitä, mutta tämä il
- Page 131 and 132: TH 68 uuTTA VErTA MAAsEudullEVastuu
- Page 133 and 134: TavoitteetKoulutusta korostavassa y
- Page 135 and 136: muuttavat pääosin kaupunkien läh
- Page 137 and 138: TH 72 KAuPunGin läHEisEn MAAsEuTuA
- Page 139 and 140: TEEMA ”MAAsEudun TOiMinTOjEn, PAl
- Page 141 and 142: TavoitteetHankkeen taustalla oli TE
- Page 143 and 144: ToteutusHankkeen käynnistymistä h
- Page 145 and 146: koetaan alalla edistysaskeleeksi. T
- Page 147: VaikutuksetHankkeen myötä huomatt
- Page 151 and 152: VaikutuksetHankkeen tavoitteena oli
- Page 153 and 154: Lehdellä oli päätoimittaja, toim
- Page 155 and 156: Hankkeen tulosten julkaiseminen onn
- Page 157 and 158: TalousHankkeen päärahoittajana to
- Page 159 and 160: TavoitteetHankkeen tavoitteena oli
- Page 161 and 162: Tutkimukseen osallistuneiden organi
- Page 163 and 164: TEEMA ”MAAsEudun AluE- jA yHTEisK
- Page 165 and 166: kunnista. Asiakirja-analyysin pohja
- Page 167 and 168: TavoitteetSuomen väestö ikäänty
- Page 169 and 170: sessä veturiyritykset hyväksyttii
- Page 171 and 172: TH 96 MAAsEuTuKunTiEn OsAAMisyMPär
- Page 173 and 174: Silvasti, Tiina & Elina Laitalainen
- Page 175 and 176: tatteluilla ja kenttähaastatteluil
- Page 177 and 178: ja esityksiä. Workshop järjestett
- Page 179 and 180: TH 101 KAHTiA jAKAuTuVA suOMi? TuTK
- Page 181 and 182: musaineiston analyysissa käytettii
- Page 183 and 184: VH 104 luOVA Työ jA innOVOinTi MAA
- Page 185 and 186: TalousHankkeen kokonaisbudjetti oli
- Page 187 and 188: dun nuoret pääsisivät tutustumaa
- Page 189 and 190: män julkaisuja 1/2005. Saatavissa
- Page 191 and 192: TEEMA ”PAiKAllisEn OMAEHTOisuudEn
- Page 193 and 194: ToteutusHankkeen yksi tärkeimmist
- Page 195 and 196: 9. Johtopäätökset ja suositukset
- Page 197 and 198: TEEMAHAASTATTELURUNKO B:RAHOITUSMAL
- Page 199 and 200:
Joensuun yliopisto, yhteiskuntapoli
- Page 201 and 202:
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanm
- Page 203 and 204:
Maaseutumatkailun majoitustilojen l
- Page 205:
Maa- ja metsätalousministeriö rah