Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

Aineistosta työstettiin hyvinvointiin keskittyvää yhteistoiminnallista kehittämisvälinettä kylien kehittäjille. Sille hahmottui neljäperusperiaatetta, joita tulisi noudattaa:1) toimijoilla eli kyläläisillä olevan tiedon kokoaminen,2) kylän kehittämisen ideologian laajentaminen ja syventäminen,3) kyläläisten moninaisuuden esiintuominen ja4) kylätoiminnan rajojen tiedostaminen.Tästä mallista koottaisiin kylän strategia, joka muodostaisi toimivan, kuuden vuoden syklin yhdessä toimintasuunnitelman ja-kertomuksen kanssa.Hankkeen tavoitteita kokonaan saavutettu. Kyläläisten käyttöön soveltuvaa mallia hyvinvoinnin mittaamiseen ei täysin onnistuttutoteuttamaan. Kehittämisvälineeksi tarkoitettu KYLÄKE -työkalu onnistuttiin kuitenkin teknisellä tasolla toteuttamaan,mutta kehittämisvälineen kokeiluvaihe jäi liian lyhyeksi. Kehittämisvälineestä tehtiin verkkoversio, mutta sen kehittelyssä eipäästy aivan loppuun asti.VaikutuksetVäline sopisi hyvin kansainväliseen levitykseen maaseudun kehittämisessä. Aiheesta tarjottiin artikkelia Maaseudun uusi aika-lehteen, mutta sitä ei julkaistu. Kehittämisvaiheen tuotekehitystä jatkettiin Ruralia-instituutin ALUKE – aluekehittämisen asiantuntijaksi-valmennusohjelmassa. KYLÄKE-mallia voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa, joissa kehittämistoimintoja viedäänverkkoympäristöön. Kehittämisväline on otettu käyttöön äetsäläisessä Vähähaaran kylässä.TalousHankkeen MMM/YTR-kokonaisrahoitus oli hieman alle 117 000 euroa. Hanke ei saanut muuta rahoitusta.TH 43 VErTiKAAlisTA MAAsEuTuPOliTiiKKAA? TuTKiMus MAAsEuTuPOliTiiKAsTA julKisEn jA EPäVirAllisEnVäliMAAsTOssAVastuuorganisaatio: T:mi Ritva Leena SirkkalaYhteyshenkilö: Ritva Pihlaja (ent. Sirkkala), puh. 0400 895140Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 47 590,24 euroa (kokonaan MMM/YTR)Kesto: 9/2004–12/2005Avainsanat:kolmas sektori, kylät, palvelut, kehittäminenJulkaisutSirkkala, Ritva (2005). Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori. Saatavissa myös: http://personal.inet.fi/koti/sirkkala/.Artikkeli Pohjolan Sanomissa ja Savon Sanomissa 18.1.2006, Uutisvuoksessa 22.1.2006, Keski-Pohjanmaassa 23.1.2006 jaKouvolan Sanomissa 25.1.2006.TavoitteetViime vuosien maaseutupoliittisessa keskustelussa on korostettu laajan maaseutupolitiikan merkitystä. Tätä luovat ja toteuttavatmm. ministeriöt, TE-keskukset ja maakuntaliitot sekä kunnat, kylätoimikunnat ja toimintaryhmät. Kaikkien eri toimijoidenpitäisi hahmottaa maaseutua koskevat päätöksensä, työnjakonsa ja toimenpiteensä maaseudun kokonaisuuden kannalta.Kun eri tasojen toimijat pystyvät hyödyntämään toistensa vahvuudet maaseudun kehittämisessä, voidaan tätä kutsua vertikaaliseksimaaseutupolitiikaksi.Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti toteutti vuosina 1992–1994 Kylä palveluyrittäjänä -hankkeen, jossa seurattiinkuuden suomalaisen kylän toimintaa kyläläisten tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Kylät olivat Oriveden Eräjärvi, KokkolanSokoja, Sievin Sievinkylä, Nivalan Sarjankylä, Kolarin Lappea ja Karstulan Kiminki. Kymmenen vuotta myöhemmin haluttiinselvittää, mitä kyliin nykyään kuuluu ja miten kylien hankkeet palvelujen kehittämiseksi olivat onnistuneet. Tämän tutkimuksenpäätavoitteena oli hahmottaa maaseutupolitiikan käytännön toteuttamiseen vaikuttavia tiedon, pääoman ja vallan raken-92