Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

Tutkimus oli kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Eräs oleellisimmista tuloksista oli, että suurin osa eläkeläisistä muutti maaseuduntaajamiin. Eläkeläisistä ei siis ole syrjäisen maaseudun pelastajiksi. Muuttaneille olivat tärkeitä maaseutuasumiseen liittyvättekijät, kuten luonnonläheisyys ja rauhallisuus. Lisäksi monella muuttajalla oli ns. henkilökohtainen syy muuttaa juuri kyseiseenmaaseutukuntaan. Yleensä muuttaja tai hänen puolisonsa oli kotoisin kyseisestä kunnasta. Kuntaan saatettiin muuttaa,vaikka työpaikkaakaan ei ollut tarjolla. Muuttaneiden motiiveissa ja taustoissa oli kuitenkin vaihtelua kunnittain.Etätyöntekijöitä ja yrittäjiä vastaajien joukossa oli vähän. Kyselyjen tulosten perusteella voi todeta, että osa muuttaneista perustiyrityksen uuteen kotikuntaansa, koska palkkatyötä oli vaikea saada. Tutkimus ei siten vahvista oletuksia, että maaseutukuntiinmuuttajat perustaisivat yrityksiä työllistääkseen muita kunnan asukkaita, jolloin työpaikat maaseudulla olennaisestilisääntyisivät.Maaseutukunnat poikkeavat toisistaan monin tavoin, ja kunnan väestönkehitykseen vaikuttavat sen väestömäärä, sijainti Suomessasekä nykyisin erityisesti etäisyys keskuskaupunkeihin. Työssäkäyntialueet ovat jatkuvasti laajentuneet, ja tutkimuskuntienkintyöllisen väestön työpaikkakunnat sijoittuvat laajalle alueelle. Tutkimuskunnista Vehmaa ja Sotkamo ovat tutkimustulostenmukaan monin tavoin positiivisemman kehityksen kuntia kuin Hyrynsalmi ja Yläne. Näihin kuntiin muuttaneet olivatkeskimäärin nuorempia ja useimmiten yksi tärkeä muuton syy oli avo- tai avioliiton solmiminen entisen tai nykyisen paikkakuntalaisenkanssa.Kyselyn perusteella yritysten siirtyminen kaupungista maaseudulle ei ainakaan suuressa määrin vaikuta kovin todennäköiseltä.Yritysten sijoittumiseen vaikuttaa ennen muuta yrityksen perustajan tai omistajan kotipaikka. Jos yritys harkitsi uuden toimipisteenavaamista, niin kiinnostavin toiminnan hajauttamiskohde oli Helsinki, koska asiakkaat sijaitsevat usein pääkaupunkiseudullatai sen läheisyydessä. Yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi kunnan on tärkeää kehittää asuinympäristöä,palveluita ja uusien muuttajien huomioon ottamista.VaikutuksetTutkimus johti tekijän valmistumisen lisensiaatiksi. Tutkimuksella ei ole ollut erityisiä pitkän aikavälin vaikutuksia jälkeenpäin,koska tuloksista ei tiedotettu YTR:n antamaa postituslistaa laajemmin.TalousHanke sai vuosien 2002–2004 aikana MMM/YTR-rahoitusta yhteensä 90 000 euroa. Tästä hankkeelle myönnettiin ennakkona10 000 euroa. Hankerahoituksesta jäi käyttämättä n. 2000 euroa, koska omarahoitusosuus jäi suunniteltua pienemmäksi.Lisäksi tutkimus sai rahoitusta Varsinais-Suomen kulttuurirahastolta 4000 euroa sekä Osuuspankkiryhmän Kyösti Haatajansäätiöltä 3500 euroa.HuomioitaLoppuraportti lähetetty helmikuussa 2006 ja julkaisu on painettu maalis-huhtikuussa 2007 lisensiaattityön vaatiman hiomisprosessinvuoksi.TH 69 liiKKuMinEn OsAnA EläMää. TuTKiMus KOrKEAsTi KOuluTETTujEn OsAAjiEn MAAllEMuuTOsTA, KAKKOs-AsuMisEsTA jA ETäTyösKEnTElysTä suOMEssAVastuuorganisaatio: Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Mikko KumpulainenPäärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 98 034,57 euroa (kokonaan MMM/YTR)Kesto: 3/2003–6/2005Avainsanat:muuttoliike, muuttokäyttäytyminenJulkaisutKumpulainen Mikko (2006). Maailmalle menetetty vai korkoa kasvanut? – koulutetut muuttajat maaseudun kannalta. Joensuunyliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja. 1/2006.131