Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

TuloksetHankkeen koettiin vastanneen sille asetettuihin kysymyksiin. Tutkimuksessa tuotiin esille, kuinka paikkasidos syntyy ja muuttuupaikkaan kiinnittyneen elämäntavan ja -kulun välisenä vuorovaikutuksena. Tulosten mukaan paikkasidoksen todettiin tulevannäkyviin etenkin varhaislapsuuden ja nuoruuden elämänvaiheiden kuvauksissa. Paikkasidoksen merkitys voi vähentyäaikuiselämän eri vaiheissa. Omaksutuissa sosiaalisuuden muodoissa (yhteisöllisyydessä ja yksilöllisyydessä) oli huomattaviaeroja kaupungin ja maaseudun välillä. Paikkasidoksella on tutkimuksen mukaan merkitystä koulutuksellisissa valinnoissa, työurallasuuntautumisessa ja perheiden elämäntapojen muovautumisessa.VaikutuksetHankkeella oli vaikutusta erityisesti Diakonia-ammattikorkeakoulun omaan toimintaan, jossa hankkeen tuloksia on hyödynnettyopetuksessa. Hankkeen vaikutuksesta ei ole syntynyt suoranaisesti jatkohankkeita. Hankkeen vähäisen tiedottamisen takiavaltakunnalliset vaikutukset ovat jääneet myös melko pieniksi.TalousHankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 67 000 euroa. MMM/YTR:n rahoitus kattoi suurimman osan hankkeen kustannuksista;sen osuus oli lähes 58 000 euroa. Näin ollen Diakonia-ammattikorkeakoulun omarahoitusosuudeksi jäi runsas 9000 euroa.TH 102 MAAsEudun TAlOudEllinEn ArVO jA yHTEisKunnAllinEn MErKiTysVastuuorganisaatio: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus ChydeniusYhteyshenkilö: Jouni Kaipainen, puh. (06) 829 4254Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: n. 112 000 euroa (YTR:n osuus n. 104 000 euroa)Kesto: 9/2001–9/2007Avainsanat:maksuhalukkuus, maaseudun arvoJulkaisutEi julkaisuja.TavoitteetHankkeen ydinajatuksena oli tutkia maaseutuun liittyvien ominaisuuksien ja suomalaisten maksuhalukkuuden yhteyttä. Tavoitteenaoli luoda yleiskuva siitä, millainen käsitys suomalaisilla on maaseudun kokonaisarvosta ja erilaisten ominaisuuksienmerkityksestä. Pyrkimyksenä oli määritellä, missä määrin suomalaiset ovat valmiita maksamaan maaseutualueiden tarjoamistaelementeistä ja markkinattomista hyödykkeistä, kuten maisemasta, kulttuuriperinnöstä, luonnon monimuotoisuudesta javirkistäytymismahdollisuuksista. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli herätellä yleistä keskustelua maaseudusta ja määritellämaaseutu suomalaisesta näkökulmasta.Tutkimuksella haluttiin luoda monitieteellisempi pohja maatalous- ja maaseutupolitiikalle sekä lisätä taloustieteellistä pohjaamyös maaseutuun liittyvässä opetuksessa. Tutkija oli havainnut, että ei maaseutututkijoiden ja taloustieteen tutkijoidenvälillä ollut keskusteluyhteyttä, ja hän toivoi, että tutkimus avaisi uudenlaista maaseutupoliittis-taloustieteellistä keskusteluaeri koulukuntien välille.ToteutusTutkimukselle luotiin teoreettinen viitekehys, joka perustui tutkimuskohteen määrittelyyn erityisesti perinteisen maaseutusosiologian,maantieteen ja kulttuuritieteen näkökulmasta. Tutkimuksessa tuotettiin laaja määritelmä maaseudusta ja pohdittiinsen maaseutupoliittista merkitystä.Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen menetelmin. Lomakekyselyllä pyrittiin nostamaan esiin ihmisten näkemyksiä siitä,millaisista ominaisuuksista maaseutu heidän mielestään koostuu ja miten tärkeinä kyseisiä ominaisuuksia pidetään. Tutki-179