Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

ToteutusHankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä oli kehittää kylätoiminnalle uusia vastikkeellisia ja näin kylätoiminnan taloudellisiavoimavaroja vahvistavia toimintoja ja palvelumuotoja, jotka vastasivat sekä yhteiskunnan että asukkaiden tarpeita. Lisäksisekä kylätoiminnan maakunnallisen ja paikallistason organisaation vahvistamiseksi että kyläohjelmien päivittämiseksi ja kehittämiseksikylien maakunnallisten yhteenliittymien luottamushenkilöille ja kyläasiamiehille järjestettiin koulutustilaisuuksiaja neuvottelupäiviä. Kylien omarahoitteisuuden lisäämiseksi koulutustilaisuuksissa paikallistoimijoille annettiin tietoa yhdistystentyöoikeudellisista ja verotuksellisista asioista sekä tuotiin esille hyviä käytäntöjä. Omarahoitteisuutta tarkasteltaessapohdittiin myös mm. kylätoiminnan kehittämissäätiön perustamismahdollisuuksia. Toisen tavoitteen mukaisesti hankkeen aikanaotettiin yhteyttä paikallisiin asukasyhdistyksiin ja rohkaistiin niitä liittymään jäseniksi maakunnalliseen ja valtakunnalliseenkylätoimintaverkostoon.Suomen Kylätoiminta ry kävi myös neuvotteluja poliittisten päättäjien, viranomaisten, yritysten sekä järjestöjen kanssa kylätoiminnanrahoittamiseksi, lähikoulujen ja muiden lähipalvelujen turvaamiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi. Lisäksi hankkeessaosallistuttiin useisiin kansainvälisiin kokouksiin mm. Pohjoismaissa, Virossa sekä eri puolilla Itä-Eurooppaa kansainvälisenyhteistyön lisäämiseksi.Tietoisuuden lisäämiseksi Maaseutu Plus -lehden painosmäärää kasvatettiin liki puolella, mutta tämänkään ei vielä koettu olevanriittävästi. Maaseutu Plus -verkkosivustoa kehitettiin rakenteeltaan ja sisällöltään. Sivuille tuotettiin hankkeen aikana paljonjuttuja tapahtumista, hankkeista ja hyvistä käytännöistä reaaliaikaisesti sekä julkaistiin oppaita ja ohjeita. Suuremmalleyleisölle hankkeen toiminnasta kerrottiin tiedotustilaisuuksilla. Tiedottamista pyrittiin lisäksi parantamaan kylätoiminnanverkkotiedotteella. Paikallistoimijoiden käyttöön avattiin myös juridinen puhelinpalvelu.Kehittämishanke toteutettiin Suomen Kylätoiminta ry:n ja Svenska Studiecentralenin/Svensk Byaservicen välisenä yhteistyönä.Svenska Studiecentralen/Svensk Byaservice vastasi kylätoiminnan ruotsinkielisistä palveluista. Hanke toimi yhteistyössä useidenmuiden eri hankkeiden kanssa. Niitä olivat esim. ESR-rahoitteinen Toimi-hanke, ALMA-rahoitteinen Tyyne&Vertti - hanke jaEQUAL-rahoitteinen Kylätalous- hanke.Hankkeella oli ohjausryhmä, joka kokoontui 6 kertaa vuodessa ja koostui kylätoimikunnan hallituksesta sekä ministeriön edustajista.Ryhmällä oli suuri vaikutus hankkeen sisältöön ja toteutukseen heidän asiantuntemuksensa ansiosta.TuloksetHankkeen aikana siirryttiin enemmän kylätoiminnan rakenteiden vahvistamisesta kylätoiminnan sisällön tukemiseen ja kehittämiseen.Rahoitusta kyläasiamiesverkoston ylläpitämiseksi ei hankkeen päättymiseen mennessä saatu. Kylien omarahoitteisuudenmahdollisuuksia selvitettiin, kuten kylätoiminnan kehittämissäätiön perustamista. Valtakunnan tasolla tämä jäi hankkeenpäätyttyä vielä kesken, mutta maakuntatasolla rahastot lähtivät käyntiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Syksyllä 2006toteutetun kyselyn mukaan rekisteröityneiden kyläyhdistysten määrä oli kasvanut tavoitellusti (2 650 kappaleeseen). Syksyllä2005 kaikilla 19 maakunnalla oli laadittuna maakunnallinen kyläohjelma. Samana syksynä selvisi kyselyn avulla, että paikallisiakyläsuunnitelmia oli yhteensä 1645 kappaletta. Hanketoimijoiden mukaan Suomen Kylätoiminta ry:n julkaiseman Kyläsuunnitteluoppaantodettiin olevan erinomainen työkalu ensi kertaa kyläsuunnitelmaa laativalle kylälle. Tietoisuutta lisättiinmyös tiedotteiden avulla, kasvattamalla Maaseutu Plus -lehden levikkiä ja parantamalla yhdistyksen verkkosivustoa.Kansainvälistä yhteistyötä laajennettiin. SYTY:n johdolla perustettiin syksyllä 2005 European Rural Alliance (ERA) maaseudunkehittämisen kansallisten ja eurooppalaisten verkostojen yhteistyöelimeksi. Lisäksi samana syksynä hankkeessa laadittiin kylätoiminnankansainvälinen strategia. Hanke tuotti myös tavoitteissa mainitsemattomia tuloksia, kuten uudenlaisen rahoitusjärjestelmänOKO-pankista. Uuden rahoitusjärjestelmän ansioista hankkeen toteuttajan on mahdollisuus saada rahoitus hetikyseiseltä pankkiketjulta hankehyväksyntää vastaan, ja siten hanke voidaan aloittaa aikaisemmin.VaikutuksetHanke loi puitteet kylätoiminnan vahvistumiselle: rekisteröityjen kyläyhdistysten määrä kasvoi 2188:sta 2650:een. Jokaiseenmaakuntaan luotiin myös oma kyläohjelma, joka kattoi useamman vuoden eteenpäin. Oleellisia vaikutuksia oli myös uusi rahoitusjärjestelmäpankin kanssa, mikä helpottaa oleellisesti pienten organisaatioiden hankkeiden aloittamista. Hankkeen vaikutuksestaluotiin myös uusia isompia hankkeita erityisesti Virossa ja muissa Baltian maissa.192