Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

TH 94 KEHiTETTäVäT KAsVuKlusTEriT jA niidEn TuOTEAluEET MAAsEuTuAluEillA – TulEVAisuudEn TuTKiMusVastuuorganisaatio: Oy Aluekehitys RDYhteyshenkilö: Yrjö Myllylä, puh. 0500 450 578Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 77 400 euroa (kokonaan MMM/YTR)Kesto: 3/2003–3/2005Avainsanat:kasvuklusterit, tulevaisuuden tutkimus, Delfoi-menetelmä, maaseututyypitJulkaisutMyllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit: arviointia Delfoi-menetelmällä. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Elinkeino-osasto.Rahoitetut tutkimukset 10/2005. Saatavissa myös: http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf.TavoitteetHankkeessa haettiin vastauksia maaseudun tulevaisuuden elinkeinomahdollisuuksiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteenaoli1) tunnistaa ja ennakoida kasvuklustereita ja niiden tuotealueita erityyppisillä maaseutualueilla2) arvioida klustereiden kehittämisen yhteistyömahdollisuuksia keskusten kanssa,3) arvioida eri toimijoiden rooleja ja toimenpiteitä klusteroitumisen edistämisessä ja4) luoda toimijoiden keskeisiä ja välisiä osallistumis- ja verkostoitumisedellytyksiä.Tarkastelussa keskityttiin ennalta valittuihin kasvualoihin, jotka olivat informaatioteknologia ja viestintä, kuljetus ja logistiikka,mekaaninen puu sekä hyvinvointi-, ympäristö-, matkailu- ja elintarvikeklusterit. Näkemykset kehitettävistä klustereistatulivat hyvin esille aiemmassa kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamassa hankkeessa ”Pohjois-Eurooppaa palvelevatyritykset Suomessa”. Tutkimuksessa sovellettiin Delfoi-menetelmää, joka on asiantuntijahaastatteluihin perustuva tulevaisuudentutkimisenmenetelmä. Yhtenä tutkimuksen keskeisenä lähtökohtana oli tarkastella tulevaisuuden kasvuklustereitaeri maaseutualueiden näkökulmasta. Maaseutu jaettiin tässä tutkimuksessa harvaan asuttuun maaseutuun, ydinmaaseutuunja vuorovaikutusalueeseen. Tarkastelussa olivat mukana myös keskusalueet, jotta voitaisiin verrata ja korostaa keskusten jamaaseudun vuorovaikutusta.ToteutusHankkeen keskeinen tutkimusaineisto hankittiin 60 haastatellun Delfoi-panelistin avulla. Hyvin laadittu nykytilan kuvaus- jaanalyysiprosessi oli tärkeä osa Delfoi-prosessin toteutusta. Hankkeessa nykytilan kuvaus ajoittui vuoteen 2003. Arvokkaanaapuna nykytilakuvauksen laadinnassa oli hankkeen toteuttajien käytössä ollut kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannostakerättävä 4000 pk-yrityksen haastatteluihin perustuva tietokanta-aineisto eli niin sanottu pk-paneeli. Delfoi-paneelinrakentaminen ja haastatteluiden toteutus ajoittui vuoteen 2004. Paneelissa oli mukana kunkin toimialan veturiyritysten, tutkimus-ja oppilaitosten, yrityspalvelujen sekä päätöksentekijöiden edustajia. Delfoi-paneelin ensimmäinen haastattelukierrostoteutettiin kesä-elokuussa 2004 ja siihen osallistui 48 panelistia. Toiseen haastattelukierrokseen osallistui 36 panelistia ja setehtiin marras-joulukuussa 2004. Kustannussäästöjen vuoksi Delfoi-paneliin osallistuttiin internetin välityksellä, mikä ei kuitenkaanheikentänyt saatujen vastausten laatua. Aikajänteenä oli tulevaisuudentutkimuksessa verrattain lyhyt aika eli noin10 vuotta (vuosi 2015).TuloksetTutkimuksen mukaan tärkeimmät maaseudun kehittämiseen vaikuttavat muutos- eli megatrendit olivat 1) toimintojen verkottuminen,2) tietoteknologinen kehitys, 3) verkkopalvelujen kasvu sekä 4) väestön ja työvoiman ikääntyminen. Delfoi-paneelintulosten mukaan tärkeimmät työllistävät klusterit keskuksissa ja niitä ympäröivillä vuorovaikutusalueilla ovat tulevaisuudessahyvinvointi sekä IT ja viestintä. Ydinmaaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla korostuu elintarvike- ja matkailuklustereidenmerkitys. Mielenkiintoinen havainto oli, että positiivisimmat tulevaisuuden odotukset olivat kaupunkien läheisellä maaseudullaja harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevilla pk-yrityksillä, kun taas ydinmaaseudulla tulevaisuuden odotukset olivathieman heikommat. Erityisesti matkailuklusterin yrityksillä oli erittäin positiiviset näkemykset tulevaisuudesta, ja elintarvikeklusterinyrityksillä pitkän tähtäimen tulevaisuuden näkymät olivat keskimäärin heikoimmat. Klusteroitumisen edistämi-167