Julkaisu 2_2009 - Maaseutupolitiikka

TH 42 MAAsEuTuPOliTiiKKA jA iHMisTEn HyVinVOinTinäKyMäT (2002–2003)Vastuuorganisaatio: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, MikkeliYhteyshenkilö: Torsti Hyyryläinen, puh. 044 308 5322Päärahoittaja: MMM/YTRKokonaiskustannus: 116 699,74 euroa (kokonaan MMM/YTR)Kesto: 4/2002–6/2005Avainsanat:hyvinvointi, mittaaminen, maaseudun asukkaatJulkaisutEi julkaisuja.TavoitteetYTR:n hyvinvointipalvelujen teemaryhmässä tuli esiin ajatus maaseudun ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä ja voimakkaastapanostamisesta siihen. On kuitenkin vaikea mitata hyvinvoinnin määrää tai kasvamista. Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmämaaseutupolitiikan vaikuttavuuden mittaamiseen maaseudun ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tarkastelun keskiössäolivat ihmisten omat tulkinnat hyvinvointinsa toteutumisesta ja sen osatekijöistä sekä niihin kohdistuvista muutoksistaja mahdollisuuksista. Tavoitteena oli hyvinvointia mittaavien muuttujien kehittelyn lisäksi myös testata malleja. Tämä tehtäväkoettiin hyvin haasteelliseksi ja kunnianhimoiseksi. Hanke oli metodologinen eli aineiston tehtävä oli ensisijaisesti palvellamenetelmän kehittämistä.ToteutusHankkeeseen valittiin neljä pilottikylää, jotka sijaitsivat Joroisissa, Rantasalmella, Juvalla ja Pieksämäen maalaiskunnassa.Tutkimuskylät edustivat erityyppisiä maaseutualueita. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi aineistoa kerättiin kyläilloissa Juvalla jaPieksämäen maalaiskunnassa lokakuussa 2002. Aineistoa hankittiin myös internetkyselyllä, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan,mistä rakentuu hyvä elämä maaseudulla. Käytetty menetelmä oli ns. eläytymismenetelmä, joka on pienimuotoisten tarinoidenja niistä nousevien tulkintojen tutkimusmenetelmä. Menetelmässä vastaajille annettiin kehyskertomus, johon eläytyenvastaajien tuli kirjoittaa oma pieni kertomuksensa.Vuodet 2002–2003 kuluivat tutkimusosion ja vuodet 2004–2005 mallin kehittämisosion parissa. Ensimmäisen vaiheen eläytymismenetelmänkertomuksista analysoitiin, millaisiin rooleihin kirjoittajat identifioivat itsensä. Kirjoituksia tarkasteltiin myöskolmen muuttujan suhteen, joita olivat: kylän yhteinen toiminta, yksilön henkilökohtainen hyvinvointikokemus ja käsitykset hyvänelämän materiaalisista edellytyksistä. Kiinnostuksen kohteena oli toisin sanoen se, miten kirjoittajat olettavat kylätoiminnanvaikuttavan elämänlaatuun ja elintasoon.Hankkeen toteutus kärsi siitä, että hankkeen vetäjä vaihtui kaksi kertaa. Hankkeessa tehtiin kolme jatkoaikapyyntöä, joten hankejatkui yli kaksi vuotta suunniteltua pidempään kesään 2005 asti.TuloksetHankkeen määritelmän mukaan hyvinvointinäkymä on maaseudun ihmisten oma tulkinta hyvinvointinsa osatekijöistä sekä niihinkohdistuvista muutoksista ja mahdollisuuksista. Saatujen tulosten mukaan maaseudun hyvinvointinäkymät ja niihin liittyvättekijät voidaan esittää tiivistetysti seuraavalla tavalla: kylän yhteistä toimintaa arvostetaan, jotkut uskovat toiminnanvaikutuksiin elintason kohentajana, osallistuminen kyläyhteisössä parantaa elämänlaatua yksittäisillä ihmisillä, kylätoimintaanosallistumiselle on ehtoja ja maaseutuun liitetään ominaisuuksia, jotka ovat riippumattomia paikallisesta kyläyhteisöstä.Näitä ovat luonnon arvostaminen, vapauden kokemus, asumisen väljyys sekä itsensä toteuttamisen tunne. Jos asuinpaikanvalintaa ei rajoiteta lainsäädännöllä taloudellisiin syihin vedoten, tulee maaseudulla aina asumaan ihmisiä riippumatta harjoitetustamaaseutu- tai aluepolitiikasta. Jos politiikalla vaikutetaan perusrakenteiden, kuten kyläkoulujen, tiestön ja tietoliikenneverkkojenrakentamiseen ja ylläpitoon, luo se suhteellisen tasa-arvoiset edellytykset yksilöiden ja yhteisöjen toimimisellemaaseudulla.91