Lataa pdf - Kiipulan ammattiopisto

asennoituu ihmisiin ja ohjaukseen. Arviointiin käytettiin riittävästi aikaa. Opiskelijan omaa mielipidettäei perätty samalla tavalla kuin nykyisin. Työharjoittelupaikkoja oli suhteellisen helpposaada, ja ohjaavat työntekijät ohjasivat mielellään opiskelijoita. On huomattava, että työelämässäei 80–90-luvulla ollut tet-jaksolaisia, ei työssäoppijoita ja ammattitutkinnon suorittajiakin harvakseltaan;työtahti oli rauhallisempi eikä kaikkien tarvinnut osata kaikkea.Kun 2000-luvun vaihteessa siirryttiin työharjoittelun käsitteestä työssäoppimiseen, oli pohdittava,mitä eroa käsitteillä ja sisällöillä on, minkä pitää muuttua, että voimme puhua työssäoppimisesta.Perttulassa työssäoppimista on nykyisin 20–35 ov opiskeluajasta. Jaksojen pituus kasvaa opiskelunedetessä. Työelämän edustajat pitävät tärkeänä, että jaksot ovat riittävän pitkiä. Kun opiskelijastaon hyötyä työpaikalla, ohjaamiseen paneudutaan paremmin. Joillakin opiskelijoilla kolmasopiskeluvuosi tapahtuu pääosin kotipaikkakunnalla työssä oppien, mieluiten parissa kolmessaeri työpaikassa. Työssäoppimisjaksolla jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen työpaikkaohjaaja,joka perehdytetään tehtäväänsä. Ohjaaja tai opettaja pitää aktiivisesti yhteyttä opiskelijaanja työpaikkaohjaajaan; usein ohjaaja on osan työpäivästä opiskelijan tukena työssäoppimisjaksonalkuvaiheessa. Matkapuhelimesta on tullut verraton ajansäästäjä ja apuväline opiskelijantyössäoppimisen ohjauksessa.Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt ovat nykyisin osatyössäoppimisprosessia ja tapa arvioida opiskelijan tavoitteiden saavuttamista. Näyttöjen suunnitteluunosallistuminen, näytön seuranta ja arviointikeskustelu ovat osa työpaikkaohjaajan työtä.Uudistus on otettu vastaan myönteisesti; työpaikoilla nähdään konkreettisesti, että käytännönosaamista arvostetaan ja työelämän edustajien mielipiteellä on merkitystä arvioinnissa. Työssäoppimisestatulee entistä tavoitteellisempaa ja oppimista seurataan. Aikaisemmin koulutuksissaolleet työkokeet, päättötyöt ja työnäytteet ovat jalostuneet ammattiosaamisen näytöiksi; työssäoppimalla oppipojasta tulee osaavassa ohjauksessa – ties mitä…Koulutuksesta työelämäänHuolellisesti suunniteltu koulutuspolku päättyy, ja suvivirsi soi. Mitä tapahtuu erityistä tukeatarvitsevalle nuorelle juhlan jälkeen? Millaisia tuloksia saavutettiin? Onko työhön riittävästivalmiuksia?Työhön sijoittaminen jätettiin vielä 80-luvulla viranomaisten tehtäväksi. Avotyötoiminta hakiuomiaan, kuntien omiin virastoihin ja laitoksiin työllistettiin valmistuvia opiskelijoita työosuusrahallaja myös työkeskukset työllistivät opiskelijoita. Nykyisin koulutuksen kuluessa ja erityisestikotipaikalla tapahtuvan työssäoppimisen aikana koulutuksen edustajat tekevät aktiivisesti työllistymistäedistävää verkostotyötä opiskelijan kotipaikkakunnalla. Yhteistyö esim. työvalmentajien,avotyönohjaajien, sosiaalityöntekijöiden, kuntoutusohjaajien, työvoimaviranomaisten jakotiväen kanssa helpottaa siirtymävaihetta koulutuksesta työelämään. Tavoitteena on, että koulutuksenpäättyessä kaikilla olisi työpaikka tai työllistymissuunnitelma sekä työssäkäyntiä tukevahenkilö, useimmiten työvalmentaja.13