Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Gustav Estlanderin ajama kuvataiteen liittoutuminen teollisuuden kanssa
ja kuvataiteiden tehtävä urbaanin miljöön rakentamisessa. ²⁶
Autonomian aikana syntynyt lautakuntajärjestelmä vakiintui taidejärjestelmän
perusrakenteeksi, kun valtio perusti itsenäisyyden alussa lautakunnat
kirjallisuudelle, teatterille, musiikille, kuvataiteelle ja arkkitehtuurille.
Seväsen mukaan taidelautakunnat olivat valtion, kriitikkokunnan ja johtavien
taiteilijajärjestöjen yhteistyöelimiä ja luonteeltaan professionalistisia,
porvarillisia ja suljettuja. Opetusministeriön lautakuntia ohjaava rooli syntyi
sen nimittäessä lautakuntien puheenjohtajat, mutta erityisen vahva rooli
oli taiteilijajärjestöillä, joilla oli lautakunnissa kaksi paikkaa ja joita kuultiin
lautakuntien ehdokkaiden valinnassa oman taiteenalansa kohdalla. Juuri
lautakunnat vahvistivat valtakunnallisten järjestöjen roolin valtion yhteistyökumppanina.
Myös yksityisillä säätiöillä ja rahastoilla oli sotien välillä
keskeinen asema. ²⁷
Vaikka Seväsen mukaan valtio sääteli kuvataiteita vähemmän kuin laitostaiteita,
kuten teattereita ja orkestereita, ²⁸ kohdistui valtion säätely erityisesti
autonomian aikana syntyneeseen uuteen alueeseen, julkiseen
kuvanveistoon ja erityisesti kansallisesti merkittävien henkilöiden patsashankkeisiin.
Valtio valvoi muistomerkkihankkeita, jotka syntyivät kansallisten
nationalismin hengessä yksittäisten henkilöiden aloitteesta yleiskeräysten
rahoittamina. ²⁹ Muistomerkkihankkeista tuli myös kuntien
kulttuuripolitiikan ja kulttuurihallinnon keskeinen alku sotien jälkeen. Lisäksi
kulttuuriharrastus elpyi ja laajeni, mihin kunnat pyrkivät vastaamaan
perustamalla taidekokoelmia ja -museoita sekä tukemalla ei-kunnallisia
kuvataideinstituutioita. ³⁰
Vaikka taidehallinnon organisatoriset muutokset toteutuivat vasta 1960-
luvun lopussa, on tärkeää huomioida 1900-luvun alkupuolen taidehallinnon
yhteys kansallisen integraation rakentamiseen ja siihen, kuinka kulttuuripolitiikka
suosi perinteisiä arvoja. Kansainvälisyyttä ja modernia ilmaisua
edistäneet taiteilijat muodostivat opposition, josta syntyi taidehallinnon rinnalle
uusia organisaatioita kuten Helsingin taidehalli vuonna 1928, Vapaa
taidekoulu ja Artek vuonna 1935 sekä Nykytaide ry. vuonna 1939. Vuonna
1947 luotiin tieteen ja taiteen tukemiseksi Suomen Akatemia ja kolme taiteilijoille
suunnattua akateemikon virkaa sekä apurahoja taiteilijoille. ³¹
26 Sevänen 1998: 283, 285, 301–303.
27 Sevänen 1998: 313–315, 321–322.
28 Sevänen 1998: 313–315.
29 Lindgren 2000: 26–34.
30 Karttunen 1990: 19.
31 Karjalainen 1990: 26–46, Sevänen 1998: 328, 332–333.
112 taidetta suunnitteluun