Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

More documents

Recommendations

Info

ympäristöhallinnon sektori taidehallinnon sektori Valtioneuvosto Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Laki alueiden kehittämisestä Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus Laki taiteen edistämisen järjestelyistä Laki kuntien kulttuuritoiminnasta Valtionavustuslaki Museolaki Maakuntaliitto Aluearkkitehti Alueellinen ympäristökeskus Aluetaidemuseo Alueellinen taidetoimikunta Läänintaiteilijat Kunnan kaavoitusviranomaiset ∙ Yleiskaava ∙ Asemakaava Kunnan rakennussuunittelu ∙ Liikenne, ympäristö, vihersuunnittelu Kunta/konsultti toteutussuunittelu Osallisuus ∙ Asukkaat ∙ Yhdistykset Kunnan kulttuuritoimi ∙ Kotiseutuperinne ∙ Kulttuuritapahtumat ∙ Yhdistysavustukset ∙ Taide- ja ympäristökasvatus Museotoimi ∙ Julkisen taiteen hankinnat ∙ Taidekokoelmat Taiteilijayhdistykset kuva 2.3 Ympäristö- ja taidehallinnon sektorit ohjaavat taideyhteistyötä. lu. 2. luku 131
2.3 Julkisen tilan taiteen asiantuntijoiden sijoittuminen teemahaastatteluiden perusteella Julkishallinnon organisaatioista ei vielä hahmotu, ketkä taideyhteistyötä tekevät, eikä se, mistä organisaatiosta käsien he toimivat. Tämän vuoksi käsittelen julkisen tilan taiteen asiantuntijoiden sijoittumista julkishallintoon ja erilaisiin organisaatioihin sekä asiantuntijuuden määrittymistä Helsingis sä, Kuopiossa ja Turussa vuosina 2003–2004 tekemieni teemahaastattelujen perusteella. Taideyhteistyön kannalta keskeinen välitila tai yhteistyön alue sektorihallinnon organisaatioiden välillä alkoi hahmottua, kun haastatteluissa korostuivat taidetoiveiden toteuttamisvaikeudet, jotka kiinnittyivät haastateltavien mukaan useimmiten julkishallinnon organisaatioihin ja prosesseihin. Lähdin rakentamaan haastateltujen sijoittumisesta organisaatioihin kaaviota, johon julkishallinnon rinnalle nousi mukaan myös yksityinen sektori. Taide yhteistyössä korostuu yhä enemmän taiteilijan rooli tilaustyön toteuttajana tai konsulttina. Haastateltavat ovat näyte taideyhteistyön asiantuntijuudesta, mikä antaa yleiskuvan ja suuntaviivoja taidetoiveiden toteuttamiskäytännöistä. Huolimatta siitä, että julkisen tilan taidehankkeita on toteutettu Suomessa suhteellisen vähän, useita asiantuntijoita jäi aineistoni ulkopuolelle. ⁸⁶ Tämän toimijakentän laajempi, mahdollisesti kvalitatiivinen tutkimus on jatkotutkimuksen keskeinen haaste, koska suunnittelun ja julkisen tilan taiteen yhteistyö laajenee ja organisaatiot muuttuvat jatkuvasti. Yksi keskeinen valintaperuste haastatteluissa oli valita mukaan tarkoituksellisesti samoissa hankkeissa, mutta eri organisaatioissa työskennelleitä henkilöitä. Hahmotin, miten toimintakulttuurien rakentumisella tiettyjen organisaatiorakenteiden, kuten sektorinhallinnon, yhteyteen on merkitystä. Joka tapauksessa haastateltujen toimintakenttä paljastui ennakkooletuksiani laajemmaksi ja epäformaalimmaksi verkostoksi. Haastateltujen sijoittuminen erilaisiin organisaatioihin osoitti, kuinka julkishallinnon virkamiesten asiantuntijuus ja samalla usein toimintavaltuudet on sidottu joko kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen rakenteeseen. Taiteilija tai tuottaja voi puolestaan työskennellä kaikilla tasoilla, mutta heitä sitovat organisaatioihin kuitenkin tukijärjestelmät, ammattijärjestöt, yhdistykset tai konsulttisopimukset. Siitä, missä taideyhteistyön tekijät toimivat ja millainen kyky heillä on liikkua ja toimia eri organisaatioiden välillä, hahmottuu koko tutkimuksen keskeinen tulos: taidetoiveita toteutetaan eräänlaisessa, osin epäformaalissa, 86 Aineistossa ei ole mukana ympäristötaiteen opetuksen kannalta keskeisiä henkilöitä eikä myöskään toistuvien hetkellisten kaupunki- ja ympäristötaidehankkeiden tekijöitä, esim. Marco Casagrande, Markku Hakuri, Kaarina Kaikkonen, Kaija Kiuru, Sami Rintala, Maaria Wirkkala. 132 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Page 1 and 2:
TAIDETTA SUUNNITTELUUN Taidehankkee
Page 3 and 4:
Aalto-yliopisto Taideteollisen kork
Page 5 and 6:
Esipuhe Artists are not miracle wor
Page 7:
Pasi, että olet uskaltanut nousta
Page 10 and 11:
2.2 Hallintosektorit ja taideyhteis
Page 12 and 13:
5 Taiteilijat ja kaupunkisuunnittel
Page 14 and 15:
johdanto 13
Page 16 and 17:
Taiteiden yhteistyön puolesta ovat
Page 18 and 19:
puolin varjellaan omia reviirejä.
Page 20 and 21:
mikä suunnittelu, mikä taide? Sem
Page 22 and 23:
sosiaaliset käytännöt, jotka kos
Page 24 and 25:
2 Miten taidetoiveet ovat toteutune
Page 26 and 27:
juuri ympäristötaiteen koulutusoh
Page 28 and 29:
huomio on vielä harvinaisempaa, ra
Page 30 and 31:
Taidetoiveet rakentuvat osin viitta
Page 32 and 33:
käsitteet tarkentuvat: tilan, tait
Page 34 and 35:
Julkisilla tiloilla viittaan rakenn
Page 36 and 37:
tapauskohteisiin liittyvä muu merk
Page 38 and 39:
aina erityisiä ominaispiirteitää
Page 40 and 41:
Koska yksilö- ja parihaastattelut
Page 42 and 43:
taideteoksen onnistumista heidän o
Page 44 and 45:
Haastattelut etenivät avoimesti mu
Page 46 and 47:
Taylorin suunnittelukäsityksistä
Page 49 and 50:
Perinne ja ennakko-odotukset taitee
Page 51 and 52:
tavoin kaupunkitilan koristelijoiks
Page 53 and 54:
kettaa syvästi ja siksi joutua nor
Page 55 and 56:
lainkaan fyysisen muodon kulttuuris
Page 57 and 58:
litsevien ihanteiden, uskonnolliste
Page 59 and 60:
kuva 1.3 Piazza del Campidoglio, Ro
Page 61 and 62:
suuden asiantuntija ja arkkitehtoni
Page 63 and 64:
monumentti Kuvataiteen kannalta kes
Page 65 and 66:
Toinen Suomessa suunnittelijoiden k
Page 67 and 68:
1.3 Modernismin odotukset taiteiden
Page 69 and 70:
tilassa tukien siten kaupunkirakenn
Page 71 and 72:
maailmannäyttelyyn vuonna 1925 Le
Page 73 and 74:
Hautalan vuonna 1979 Tila ja taide
Page 75 and 76:
Meurman piti kaupunkirakennustaitee
Page 77 and 78:
koihin, joissa taide ei enää noud
Page 79 and 80:
Modernismin alkuvaiheessa kiistelti
Page 81 and 82: kuva 1.10 Ornamentointia Anderssoni
Page 83 and 84: Ornamentin paluuksi on nimetty rake
Page 85 and 86: As a rule, those who govern and adm
Page 87 and 88: Smithsonin kirjoitus Entropy and Ne
Page 89 and 90: materiaaleja ja muotokieltä: säte
Page 91 and 92: kuvat 1.14 ja 1.15 Pasi Karjula (s.
Page 93 and 94: arkkitehdin valvoma kaupunkikuva De
Page 95 and 96: kuva 1.16 Gordon Cullen 1985, 17. 9
Page 97 and 98: dollisuus pitää kaupunki koossa s
Page 99 and 100: ja kerrostuneen merkityksen pohdisk
Page 101 and 102: merkitysten välittämisen tehtäv
Page 103: kuva 1.17 Ajan virta -teoksen taust
Page 106 and 107: Julkishallinto sekä luo että tote
Page 108 and 109: tutkimuksen edusta jista Christa B
Page 110 and 111: Paikallista suunnittelua rakennusha
Page 112 and 113: valtioneuvosto päättää valtakun
Page 114 and 115: Nykyinen taidehallintorakenne vakii
Page 116 and 117: Hallintosektorit ja taideyhteistyö
Page 118 and 119: ympäristötaiteen säätiö, valti
Page 120 and 121: ohjelmat, strategiat ja prosenttipe
Page 122 and 123: dessä arkkitehtipoliittisen ohjelm
Page 124 and 125: Taideohjelmissa on useimmiten kysym
Page 126 and 127: mukaisia ohjeita siitä, että taid
Page 128 and 129: taiteenalueilla, kuten kuva- ja rak
Page 130 and 131: Sektorirakenne vaikuttaa edelleen k
Page 134 and 135: välitilassa, jossa rakentuu oma er
Page 136 and 137: Teemahaastattelujen perusteella Suo
Page 138 and 139: uusia yhteistyöverkostoja yli aika
Page 140 and 141: paikkoja, jonne ei sitten millään
Page 142 and 143: Ruotsalainen. Tiehallinnon suunnitt
Page 144 and 145: telutoimiston tarjoamaa palvelua, m
Page 146 and 147: Tapaus Arabianranta osoittaa samall
Page 148 and 149: taan myös jäsenten psykologisia v
Page 150 and 151: li-v: ” Jos nyt vielä ajattelen
Page 152 and 153: Keskusteluyhteyden puuttuminen liit
Page 154 and 155: Paikalliset julkishallinnon asiantu
Page 156 and 157: taiteellinen johtaja ja ulkomaisia
Page 158 and 159: Taideyhteistyö hallintosektoreiden
Page 161 and 162: Taidehankkeen sovittaminen kaupunki
Page 163 and 164: määritellä ennalta, sillä varha
Page 165 and 166: arkkitehtien kanssa. Entinen edusku
Page 167 and 168: vallankäytöstä voisi puhua. Vois
Page 169 and 170: yksittäisten rakennusten tai julki
Page 171 and 172: akennettu Kuopion Saaristokaupungin
Page 173 and 174: Lineaarisen suunnittelukäsityksen
Page 175 and 176: 2000-luvun alussa Helsingissä sata
Page 177 and 178: 3.3 Suunnittelun luova prosessi ja
Page 179 and 180: muodoissa ja sitä voidaan aikaansa
Page 181 and 182: tulevat esille ja alitajuisen työs
Page 183 and 184:
3.4 Taidehankkeiden prosessit kaupu
Page 185 and 186:
taiteilijan, välittävän agentin
Page 187 and 188:
telun yhteydessä taiteilija joutuu
Page 189 and 190:
mutta jossa periaatetta on käytett
Page 191 and 192:
kf: ”Sitten lähdetään aika its
Page 193 and 194:
kaupunki suunnittelun prosessi Ylei
Page 195 and 196:
taiteilija mukaan yhteistyöhön ki
Page 197 and 198:
kustannusnäkökulmista kilpailua o
Page 199 and 200:
Kuvaus kertoo, kuinka ehdotuksessa
Page 201 and 202:
turun ympäristötaidehanke turun y
Page 203 and 204:
Jan-Erik Anderssonin (s.1954) Turun
Page 205 and 206:
maisemagalleria-hankkeen prosessi m
Page 207 and 208:
luominen 180 kilometrin matkalle ti
Page 209 and 210:
istöteokset mukaan tieympäristön
Page 211 and 212:
vanhan suurtorin suunnittelun prose
Page 213 and 214:
1827 Turun palon jälkeistä tilaa.
Page 215 and 216:
2004 valtioneuvoston periaatepäät
Page 217:
kuva 3.17 Ajan virta -teoksen vihki
Page 220 and 221:
”Jos Carro Celeste edustaa julkis
Page 222 and 223:
menen lopulla ilmastomuutoksen uhka
Page 224 and 225:
nittelu, mutta myös herätesuunnit
Page 226 and 227:
selkeät rajat. ²² Suomessa paika
Page 228 and 229:
Nykyinen kaupallisesti vireä Dockl
Page 230 and 231:
taide hankkeita tutkineen Milesin k
Page 232 and 233:
tehostamalla tilan käyttöä. ⁴
Page 234 and 235:
Taideimago julkisen taiteen ohjelma
Page 236 and 237:
teuttamiskustannuksista yhdessä ju
Page 238 and 239:
ylikansallisista ja alueellisista i
Page 240 and 241:
Taideohjelmissa herätetään mieli
Page 242 and 243:
päin liitettyjen teosten. ⁸¹ Ka
Page 244 and 245:
suuteen, missä Isohanni toimii kon
Page 246 and 247:
matta Aihan mukaan taiteilija on ku
Page 248 and 249:
epäkohtia kuten talouselämästä
Page 250 and 251:
Zukin kuuluu kulttuurisen suunnitte
Page 252 and 253:
toteutunut monialaisesti: Turun kes
Page 254 and 255:
liikelaitoksiksi. Kaupallistumisen
Page 257 and 258:
Taiteilijat ja kaupunki suunnitteli
Page 259 and 260:
suuntaa taidetoiveita uudelleen ja
Page 261 and 262:
miten taide toimii muiden peruskult
Page 263 and 264:
Uuden julkisen taiteen laajentumise
Page 265 and 266:
Taiteilijoiden roolia suomalaisen y
Page 267 and 268:
Eri yhteisöjen ja kulttuurien tava
Page 269 and 270:
kun erilaisille yhteisöille luotii
Page 271 and 272:
akennustaiteellisista kysymyksistä
Page 273 and 274:
niiltä puuttuu yhteinen kulttuurin
Page 275 and 276:
den käsittelyä eikä määrää,
Page 277 and 278:
uuden julkisen taiteen piirteitä U
Page 279 and 280:
korostaa, että keskustelutaiteesee
Page 281 and 282:
mukaan prosessiin. Tällöin raja t
Page 283 and 284:
ja valtaamisesta takaisin yhteisöl
Page 285 and 286:
5.4 Taiteilija ja suunnittelija kes
Page 287 and 288:
on myös niitä, jotka eivät halua
Page 289 and 290:
Lacyn roolien avulla voidaan arvioi
Page 291 and 292:
taiteilijoita. Nämä Staffansin su
Page 293 and 294:
Healeyn mukaan osallistumisessa yht
Page 295 and 296:
ja joka toteutui viimein vuonna 200
Page 297 and 298:
suunnitteludiskurssi tuottaa hallin
Page 299 and 300:
taidetta koskevan yleisemmän tärk
Page 301 and 302:
5.5 Viidennellä kehällä ovat eri
Page 303 and 304:
tuntijuus on sidottu ammattitaitoon
Page 305 and 306:
St. Paulin alue oli menettämässä
Page 307 and 308:
Schäfer on vuonna 2004 projektikuv
Page 309 and 310:
uudistumisen ihanne, ammattikuvan l
Page 311 and 312:
5.6 Keskustelu Ajan virta -teoksest
Page 313 and 314:
Kommentit Turun kaupungin sähköis
Page 315 and 316:
Yhteisötaiteen rinnastaminen pysyv
Page 317:
kuvat 5.6 Ajan virta -teos, graffit
Page 320 and 321:
Lähdin 2000-luvun alussa liikkeell
Page 322 and 323:
Rajaukseen ovat vaikuttaneet tutkim
Page 324 and 325:
siinsa, ja osalle keskeistä on tai
Page 326 and 327:
tavoitteet voidaan kytkeä yhteisku
Page 328 and 329:
antamalla läänintaiteilijoiden as
Page 330 and 331:
Aktiivisten henkilöiden merkitys k
Page 332 and 333:
al: ”Kyllä, ilman muuta. Sen, mi
Page 334 and 335:
suunnittelun perinnettä ja julkist
Page 336 and 337:
telijat, taidelaitokset ja taiteili
Page 338 and 339:
provosoivana ja kriittiseen tarkast
Page 340 and 341:
ationaaliset julkishallinnon proses
Page 342 and 343:
enkä ole asettunut kyseenalaistama
Page 344 and 345:
Siksi taiteilijoiden, taiteen asian
Page 346:
ajautuu edelleen toimivaan soranott
Page 350 and 351:
practices in Finnish art projects,
Page 353 and 354:
Lähteet painetut lähteet aalto, k
Page 355 and 356:
ourriaud, nicolas 2002 (1998). Rela
Page 357 and 358:
habermas, jürgen 2004 (1990). Julk
Page 359 and 360:
jacob, mary jane 1995. Outside the
Page 361 and 362:
kolhonen, pasi 2006. Kaupunkitila -
Page 363 and 364:
lehtovuori, panu 2003. Paikka on me
Page 365 and 366:
nurmi, hannu & airi muhonen 2001. N
Page 367 and 368:
salmela, marja 2008. Helsingin rujo
Page 369 and 370:
uimonen, laura 2006. Taide kaupunki
Page 371 and 372:
—. City life. A cultural strategy
Page 373:
naukkarinen, ossi 1999. Populaariku
Page 376:
2.5 Lait, policyt ja rahoitus ∙ m
show all

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?