Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

esteettinen
funktio
käyttöfunktio
kuva 1.7 Ulla-Kirsti Junttilan kaavio
esteettisen funktion ja käyttöfunktion
suhteesta 2003.
funktioiden suhde asettuu ääripäiden välille. ⁴⁴ Kaupunkien käyttö ja toiminnat
muuttuvat, samoin niihin liittyvät arvostukset. Käytännölliseksi ja
kauniiksi suunniteltu ympäristö, taideteos tai esine ei enää välttämättä palvele
samaa tarkoitusta, ja aiemmin käytännöllinen voi muuttua menneen
esteettiseksi muistomerkiksi.
Kaupunkirakennustaiteelliset ideat saapuivat Suomeen Euroopasta hitaasti.
1600-luvulla oli kyse paremminkin kaupunkien maankäytön järjestämisestä,
sillä kaupunkeja ei vielä varsinaisesti suunniteltu ennalta vaan
asemakaava paalutettiin maastoon. Ehdottoman geometrinen, paikallisesta
maastosta piittaamaton ruutukaava levisi Suomeen Kustaa II Aadolfin ja
Pietari Brahen kaupunkirakennushankkeissa Saksan ja Alankomaiden välityksellä.
Katujen leveys oli aina sama, ja katujen varsilla oli vain asuintaloja,
jolloin kadusta tuli renessanssin kaupunkiteorian ihailema autonominen
ja suorasti etenevä tila. Samalla syntyi jako julkiseen tilaan, toreihin sekä
yksityiseen kortteleiden sisäiseen tilaan. Vuonna 1828 Carl Ludvig Engel
suunnitteli palaneen Turun uudistamiseksi empireruutukaavan, josta tuli
esimerkki useille suomalaisille kaupungeille. Siinä taiteellisessa sommittelussa
uutta olivat korttelien avaaminen, katujen leventäminen, aukioiden
määrän sekä puurivien ja istutusten lisääminen. ⁴⁵
Kaupunkisuunnittelu muuttui Suomessa radikaalisti vasta 1900-luvun
vaihteessa. Uudet sommitteluperiaatteet, kuten maastoa myötäilevät kaartuvat
kadut, korkeat umpikorttelit omine sisäpihoineen ja ajatus kaupungista
taiteellisen muodonannon kohteena, ovat jääneet osaksi suomalaista
kaupunkirakennustaiteen historiaa erityisesti Eliel Saarisen Munkkiniemi-
Haaga-suunnitelman (1915) vaikutuksena. ⁴⁶
44 Junttila 2003: kommentti 38.
45 Lilius 1981: 309–311, 362–365.
46 Nikula 1981: 225–226.
1. luku 65