Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Healeyn mukaan osallistumisessa yhteisö ei ole yhteisö Gemeinschaftmerkityksessä,
vaan se jakaa kiinnostuksen tai huolen tiettyyn paikkaan liittyvistä
muutoksista. ¹²⁷ Healeyn mukaan yhteisöjä muodostavat verkostot
ja suhteet sekä yksilöt, joiden identiteetti muodostuu näissä sosiaalisissa
suhteissa toisten kanssa toimimalla. ¹²⁸
taiteen paikat suhteessa suunnittelun paikkoihin
On selvää, että yhteisötaiteilijan ja yhteisöjen välinen keskustelu voi käsitellä
paikkaa ja tuottaa siitä tietoa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, miten
yhteisötaiteen keskustelua paikoista tai yhteisötaidehankkeessa syntynyttä
tietoa voitaisiin käyttää suunnittelussa.
Yhdysvaltalaisen Lucy R. Lippardin mukaan paikkaa koskeva taide on
usein käsitteellistä ja romanttista. Lippardille paikan käsite on mahdollisuus
mutta myös riski, sillä hän näkee paikan ja sijainnin käsitteiden laajentuneen
kattamaan lähes kaiken samalla tavoin kuin kulttuurin ja identiteetin
käsitteet. Lippard viittaa tuotuihin taiteilijoihin, joiden sitoutuminen paikkaan
ei toteudu, vaan taiteilijan katse jää estetisoituneeksi turistin katseeksi.
Sen sijaan Lippardin määrittelemä eettinen paikka taiteen kohteena vaatii
sitoutumista, kunnioitusta ja aikaa. ¹²⁹
Paikka on olennainen osa paikkasidonnaisen taiteen kategoriaa, mutta
yhdysvaltalaisen taidekriitikon ja kuraattorin Jeff Kelleyn mukaan paikkasidonnaisuudella
(site-specific) on tarkoitettu visuaalista ja tilallista sitoutumista
paikkaan eikä niinkään paikan kulttuurisen tai sosiaalisen sisällön
huomioimista, minkä vuoksi paikkasidonnainen taide kytkeytyy paremminkin
design-perinteeseen kuin taiteen ja suunnittelun mahdollisuuksiin yhteisöjen
kanssa. Käsite site merkitsee Kelleyn mukaan enemmän paikkaa
taiteelle kuin paikan taidetta. Place-käsite taas on Kelleylle sosiaalinen
situaa tio, jonka sisältö on inhimillinen. ¹³⁰ Kwonin mukaan site-käsite on
muuttunut taiteessa fenomenologisesta ja kokemuksellisesta paikasta kokona,
mittakaavana, tekstuurina, etäisyyksinä, valaistuksena, topografian
piirteinä ja vuodenaikojen ilmiöinä kohti paikkaa, joka muodostuu sosiaalisten,
poliittisten ja taloudellisten prosessien läpi aina käsitteelliseen ja
virtuaaliseen paikkaan asti. ¹³¹
Lippard korostaa paikallisen taiteilijan ja vierailevan taiteilijan eroa.
Omassa kotiympäristössään tai sitoutuessaan uuteen paikkaan pidemmäksi
127 Healey 2003: 245.
128 Healey 1997: 57.
129 Lippard, L. R. 1997: 277–278.
130 Kelley 1995: 141.
131 Kwon 2002: 3.
292 taidetta suunnitteluun