Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

muodoissa ja sitä voidaan aikaansaada aina ja aina uudella tavalla. Se edellyttää
kuitenkin, että suunnittelijalla on taiteellisia lahjoja, joita käytännöllisen
harjoittelun avulla on koulittu suunnitteluun.” ³⁵ Aalto, jonka työt
ulottuvat kaavoituksesta huonekalumuotoiluun, puolestaan viittaa omaan
työskentelytapaansa ongelmanratkaisuna taiteen keinoin:
”Eri vaatimusten ja osaprobleemien suunnaton lukumäärä muodostaa esteen,
jonka takaa arkkitehtonisen perusidean on vaikea päästä esille. Tällöin teen –
joskin tarkoituksettomasti – seuraavalla tavalla. Unohdan probleemi sikermän
määrätyksi ajaksi, ja sen jälkeen, kun työn atmosfääri ja lukemattomat eri
vaatimukset ovat syöpyneet alitajuntaan, siirryn työskentelytapaan, joka
muistuttaa suuresti abstraktia taidetta. Piirrän vaiston johdattamana, en
arkkitehtonisia synteesejä, vaan joskus suorastaan lapsellisia kompositioita,
ja tätä tietä syntyy vähitellen abstraktilta pohjalta pääidea, eräänlainen yleissubstanssi,
jonka avulla lukemattomat ristiriitaiset osaprobleemit voidaan
keskenään harmonioida.” ³⁶
Taidetoiveissa kaupunkisuunnittelun taiteelliselle prosessille annetaan hyvin
erilaisia painoarvoja. On selvää, että kaupunkisuunnittelussa samoin kuin
kaikissa tieteen tai taiteen aloissa on erotettavissa alan sisäisiä suuntauksia,
arvostuksia ja tavoitteiden jatkuvaa uudelleenasettamista. Lisäksi on huomattava,
kuinka taide on suunnittelussa alistettua ja rajattua jopa niin, ettei
se näy suunnitteluprosessissa alleviivattuna vaan on paremminkin kätketty
suunnitelman keskeisiin ideoihin, jotka siirtyvät parhaimmassa tapauksessa
suunnittelijoilta toiselle eri suunnitteluvaiheiden edetessä. Työ ei ole yhden
suunnittelijan itseilmaisua, vaan tehtävä siirtyy suunnittelijalta toiselle,
koostuu lopulta useista osasuunnitelmista ja saa lopullisen muotonsa vasta
suunnittelua seuraavassa toteutuksessa. Ideasuunnittelusta on voinut vastata
esisuunnittelun tuottanut konsultti, kaupunkisuunnittelukilpailun voittanut
arkkitehtiryhmä tai kaavoittaja, joiden työtä seuraava suunnittelija jatkaa
ja vie eteenpäin mahdollisesti vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Valtaa maankäytön suunnittelussa tarkastelleet Raine Mäntysalo ja Juho
Rajaniemi ehdottavat kaavoituksen etiikan ja estetiikan yhdistämistä, jonka
seurauksena on heidän mukaansa mahdollista saavuttaa taiteen aste, jolloin
kaavoitustoiminta taiteena tekee näkyväksi oman kontrollivallan käyttönsä
ja asettaa sen legitiimisyyden julkisesti arvioitavaksi. ³⁷
Luovaa suunnittelua käsitelleet Esko Lehti ja Kari Ristola jakavat suunnittelussa
esiintyvän luovuuden inhimilliseen ja tekniseen. Inhimillinen
luovuus on yksilön taitoa oivaltaa, ratkaista ongelmia ja muuttaa ajattelu-
35 Meurman (1947) 1982: 430.
36 Aalto Schildtin teoksessa (1947) 1972: 72.
37 Mäntysalo ja Rajaniemi 2003: 130–131. Myös Lapintie 1993.
178 taidetta suunnitteluun