09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Yksityisten rakennuttajien kanssa tuotettu julkinen taide nähdään erillisenä<br />

reviirinään ja saman alueen kaupungin omistamien julkisten tilojen taide<br />

omanaan. Isohannin mukaan julkinen ja yksityinen tila kuitenkin lomittuvat<br />

toisiinsa, samoin niihin kohdistuvan taiteen koordinointi. ¹⁴⁰<br />

Yhtenä syynä hallintosektoreiden ja eri ammattikuntien yhteistyöongelmiin<br />

on haastateltujen mukaan koulutuksen luoma erillisyys. Haastatelluista<br />

kahdeksan nostaa esille koulutuksen osasyynä ongelmiin, koska taideopetuksen<br />

kategoriajako ylläpitää käsitystä autonomisista taiteen alueista.<br />

Huomio on kiinnostava, koska taideopetuksen kategorioita on muutettu<br />

jatkuvasti ja keskustelu yhdestä taide<strong>korkeakoulu</strong>sta on ollut ajankohtainen<br />

2000-luvun loppupuolella. Haastateltavat pitivät taidekoulutusta syynä siihen,<br />

etteivät arkkitehtien esityskäytännöt ole tuttuja kuvataiteilijoille. Vastaavasti<br />

sekä arkkitehtien että insinöörien koulutukseen toivottiin lisättävän<br />

yleistietoa nyky- ja ympäristötaiteesta. Insinöörien teknistä osaamista pidettiin<br />

kuitenkin tärkeänä taidehankkeiden toteuttamisessa ja insinöörejä ja<br />

muita asiantuntijoita toivottiin hankkeisiin eräänlaisiksi tukijäseniksi. ¹⁴¹<br />

Haastatellut esittivät kaupunkitilan kehittämiselle ja taideyhteistyölle<br />

useita esteettisiä lähtökohtia, mikä korostaa taiteen sisältöjen moninaistumista<br />

uusien taiteen lajien ja alalajien vakiintumisena ja tässä mielessä<br />

taiteen käsitteen pluralisoitumisena. ¹⁴² Arkkitehtuurin ja kuvataiteen hajonnut<br />

tyylisidonnaisuus nähdään ennemmin mahdollisuutena kuin vaikeutena<br />

silloin, kun keskusteluyhteys instituutioiden sekä yksittäisten toimijoiden<br />

välillä toimii. ¹⁴³<br />

Tämä piirre poikkeaa yleisemmästä keskustelusta, jossa arkkitehdit ovat<br />

ajoittain korostaneet, että arkkitehtuuri yksin riittää hyvän ympäristön luomiseen<br />

ja että taide tuo riskin banaaleista lisäyksistä ympäristöön. ¹⁴⁴ Aineistossa<br />

näkyy selkeästi, ettei asiantuntijoilla ole pelkoja kahden taiteen yhteensovittamisesta,<br />

kun asiantuntemus ulottuu laajasti eri visuaalisille alueille. Tästä<br />

näkökulmasta vaikeuksien voittamisessa on kyse ennakkoluulojen voittamisesta<br />

ja asenneilmapiiristä. Yksi haastatelluista kuvaa kaupunkisuunnittelun<br />

ja ympäristötaiteen suhdetta pakkoavioliittona, jossa on vain voittajia. ¹⁴⁵<br />

140 Fontell 2004: Ryhmähaastattelu kommentti 42, Nummiora 2004: kommentit 81,83, Junttila 2003:<br />

kommentti 8, 2004: ryhmähaastattelun kommentti 15.<br />

141 Junttila 2003: kommentit 8, 88, 90, 92, Lindroos 2004: kommentit 22, 38, Andersson 2004:<br />

kommentti 24, Perko 2004: kommentti 86, Schakir 2004: kommentti 10, 85, Korhonen 2004:<br />

kommentit 16, 38, Ruotsalainen 2004: kommentti 167, Kiiski 2004: kommentti 50, ja Nummiora<br />

2004 viittasi omaan maisema-arkkitehdin koulutukseensa New Mexicossa.<br />

142 Sevänen 1998: 261.<br />

143 Fontell 2004: kommentit 60, 86 ja 94.<br />

144 Esimerkiksi arkkitehti Juha Luoma 19.5.2006 toi esille taiteen käytön riskejä Vuoreksen<br />

taideohjelman yhteydessä rakennuttajille suunnatussa tilaisuudessa. Selwood 1996: 60,<br />

Miles 1997: 88-89.<br />

145 Nummiora 2004.<br />

152 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!