Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Smithsonin kirjoitus Entropy and New Monument Art Forum -lehdessä<br />
vuonna 1966 toi taiteen piiriin lopetetut kaivokset ja avolouhitut maa-alueet.<br />
Maataide ei siten ollut monumentin logiikan murtumisen kannalta erillinen<br />
modernin taiteen laajentuma vaan osa monumentin ja taideteoksen<br />
käsitteiden uudistamista. Tätä kuvaa Grand Rapids -museon maataidenäyttelyn<br />
teema Sculpture of Pedestal, joka alleviivasi monumentin traditiosta<br />
luopumista ja sen vastustamista vuonna 1973. Taidetoiveiden kannalta<br />
mielenkiintoinen piirre on myös se, että Smithson työskenteli arkkitehtija<br />
insinööritoimistossa taiteellisena neuvonantajana ja maataiteen teosten<br />
suunnittelijana Dallas-Fort Worthin lentokentän kiitoratojen suunnittelun<br />
yhteydessä ja loi esimerkin taiteilijasta osana maankäytön suunnittelua. ¹²⁵<br />
Pyrkimys eroon perinteisestä monumentista on ollut hyvin tietoista.<br />
Tom Sandqvist kuvaa uudenlaisena monumenttina Gordon Matta-Clarkin<br />
(1943–1978) Pariisissa vuonna 1975 toteuttamaa projektia, joka ei enää viittaa<br />
teoksen fyysisiin ominaisuuksiin, keskinäisiin muotosuhteisiin, esteettisiin<br />
ominaisuuksiin eikä vanhentuneeseen veistoskäsitykseen. Conical<br />
Intersect -teoksessa Matta-Clark leikkasi purettavien 1600-luvun talojen läpi<br />
valtavia kartion muotoisia aukkoja, jotka olivat hänelle tutkimusvälineitä<br />
sekä tapa vapauttaa siihen asti piilossa pidettyjä ympäristöjä ja pinnan alle<br />
kätkettyä sosiaalista tietoa, joka avautui kadulla kulkijoiden katsottavaksi. ¹²⁶<br />
Esimerkki kertoo taiteilijan muuttuneesta suhteesta kaupunkitilaan: taiteilija<br />
ei enää lisää kaupunkitilaan julkisuutta tai valtaa korostavia tunnuksia,<br />
vaan rakennetusta kaupunkitilasta on tullut osa taiteilijoiden materiaalia.<br />
Monumentin traditionaalisia merkityksiä on purettu ottamalla sen elementit<br />
uuteen käyttöön. Esimerkiksi jalustalle kohotettujen merkkihenkilöiden<br />
sijaan julkisten veistosten aiheeksi tulivat 1980-luvulla tavalliset<br />
ihmiset. Kävelykatujen penkeille, pysäkeille ja rautatien odotuslaitureille<br />
sijoitettiin veistoshahmoja, jotka eivät ole olleet perinteisten monumenttien<br />
aiheina: naisia, lapsia ja henkilöitä eri etnisistä ryhmistä. Miles kuvaa näitä<br />
veistoksia anti-monumenteiksi, joilla on pyritty monumentin demokratisoimiseen.<br />
¹²⁷ Levanto puolestaan näkee monumenttiajattelun moderniin<br />
ympäristötaiteeseen vaikuttavana painolastina, koska julkinen veistos itsenäisenä<br />
kokonaisuutena kommunikoi lähiympäristönsä kanssa formaalitasolla<br />
ja kontrastiin tukeutuen. ¹²⁸<br />
Lindgren tuo esille, miten Suomessa Mannerheimin ratsastajapatsaan<br />
paljastaminen sysäsi liikkeelle arvokeskustelun julkisen taiteen tehtävistä<br />
125 Beardsley 1998: 23, 27. Smithson tarjoutui töihin myös Hanna Coal Companylle sekä Minerals<br />
Engineerin Company of Denverille, mutta näille yhtiöille tehdyt suunnitelmat eivät toteutuneet.<br />
Smithson 1998a (1968): 211–215, 1998b (1972): 215–218.<br />
126 Sandqvist 1991: 69–74.<br />
127 Miles 1997: 76–80.<br />
128 Levanto 1990: 219.<br />
86 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language