Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
yhteistyölle, taiteelliselle koordinoinnille, kilpailujen järjestämiselle, taiteen<br />
dokumentoinnille, markkinoinnille ja teosten ylläpidolle. Taiteen <strong>suunnitteluun</strong><br />
tuomisen kokonaiskustannukset hahmottuvat paremminkin taideprojektin<br />
kuin teoksen kustannuksina.<br />
Suomessa keskeisimmät markkinalähtöiset suunnittelutyylit trendi- ja<br />
herätesuunnittelu ovat vieneet taideyhteistyötä julkishallinnon sektoreiden<br />
taiteilijan kanssa tekemästä yhteistyöstä kohti erityisjärjestelyitä, jossa kaupunkisuunnittelu<br />
tapahtuu julkisyksityisenä yhteistyönä, kehitysyhtiöissä<br />
ja formaalin kaupunkisuunnittelun ulkopuolisissa hankkeissa.<br />
Julkisen ja yksityisen sektorien roolien sekoittuminen tilan tuottajina<br />
muuttaa erityisesti koordinoinnin tehtävää kaupalliseen suuntaan. Kyse ei<br />
ole enää pelkästään taidemuseoille annetusta taiteen demokraattisen jakelun<br />
tehtävästä, vaan koordinointi on monialaista työtä taiteen kustannusten,<br />
työprosessin, tilan ehtojen, yleisön kuulemisen ja rahoittajatahojen<br />
löytämiseksi sekä niiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Koordinoinnin<br />
kustannukset sisältyvät suunnitelmakuluihin ja tulevat sitä kautta lopulta<br />
yksittäisten asukkaiden maksettaviksi samalla tavoin kuin muukin rakentaminen.<br />
Taidemuseoiden rooli julkisen tilan taiteen tilaajana vaikuttaa<br />
monin tavoin siihen, kuinka taiteilija voi tehdä yhteistyötä kaupunkitilan<br />
suunnittelijan kanssa. Yksi näistä on taidemuseoiden ylläpitämä teoskeskeisyys,<br />
joka juontaa museoiden perusideasta eli kokoelman kartuttamisesta<br />
ja hoidosta. Julkisen taiteen teokset ovat olleet osa museoiden kokoelmaa<br />
ja niiden hankkiminen osa museotoiminnan ”reviiriä”. ⁷⁹<br />
Julkisen taiteen kustannusten sitominen teospalkkioon aiheuttaa kitkaa<br />
kaupunkisuunnittelijoiden, rakennuttajien, taiteen asiantuntijoiden,<br />
taiteilijoiden ja julkista ympäristötaidetta tavoittelevien tahojen välillä, koska<br />
taiteen tavoite osana kaupunkisuunnittelua ei välttämättä ole teokseksi<br />
hahmottuva objekti. Monet rakentamisen kuluihin rinnastettavat julkisten<br />
taide projektien kulut on tulkittu taideteoksen sivukuluiksi, ja teoksen<br />
materiaali-, perustamis-, valaisu- ja ylläpitokustannuksia on jaettu ympäristön<br />
rakennuskulujen kanssa. ⁸⁰ Taiteilijan mukaan tulo kaupunki<strong>suunnitteluun</strong><br />
on suunniteltava ja budjetoitava ennalta ja pohdittava, mihin työ<br />
kohdistuu, kuinka paljon aikaa työ vie, mitkä ovat työlle asetetut tavoitteet<br />
ja millä perustein työtä arvioidaan.<br />
Jos taiteilija rinnastuu suunnittelijaan, ei palkkioperuste ole enää objektin<br />
kaltainen teos vaan luova työ, jolle voidaan määritellä hinta samoin kuin<br />
suunnittelijan työlle. Etuna taiteen kustannusten siirtämisessä suunnitteluja<br />
rakentamisbudjettiin on pidetty sitä, ettei erillistä taidebudjettia tarvita ja<br />
taiteen kustannukset ovat pienemmät kuin valmiisiin rakenteisiin jälkeen-<br />
79 Fontell 2004: ryhmäkeskustelu 42 kuvaa taidemuseoiden tehtäväaluetta julkisessa taiteessa<br />
museon reviirinä.<br />
80 Teoksen hinnan määrittelystä esim. Valkonen A. 1986: 96–98.<br />
240 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language