Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
on myös niitä, jotka eivät halua välitöntä kontaktia yhteisöihin, eivät ainakaan<br />
osaksi omaa työskentelyprosessiaan. ¹⁰² Lisäksi myös arkkitehdit ottavat<br />
usein julkisessa keskustelussa juuri taiteilijan roolin. Tilanne ei ole<br />
yksinkertainen, sillä on huomattava, ettei taiteilijuuden rajaaminen kuvatai<br />
nykytaiteeseen selkiytä asiaa, sillä osa arkkitehdeistä toimii myös kuvataiteilijoina,<br />
ja he saattavat itse olla mukana nykytaiteen käytännöissä ja sen<br />
tavoissa luoda keskustelua yhteisöjen kanssa. Toisaalta osalla suunnittelijoista<br />
ei ole lainkaan taiteellista koulutusta, ja he saattavat nähdä itsensä<br />
koko taidekentän ulkopuolella kuten esimerkiksi insinöörikoulutuksen saaneet<br />
kaavasuunnittelijat.<br />
Rinnastaminen tuo esille keskustelutapojen ääripäät, eräänlaisen akselin,<br />
jolla taiteilijoiden, suunnittelijoiden ja yhteisöjen keskustelua voidaan<br />
pohtia ja arvioida sekä kehittää edelleen. Kaupunkisuunnittelun ja taiteen<br />
käymien keskustelujen teoreettisissa tarkasteluissa toistuvat paikkaan, yhteisöön<br />
ja kieleen liittyvät ongelmat, ¹⁰³ joiden kautta keskustelujen keskeisimmät<br />
erot ja yhtymäkohdat hahmottuvat.<br />
Seuraavassa tarkastelen taiteilijoiden ja suunnittelijoiden rooleja keskustelijoina.<br />
Tarkastelen myös, miten paikan käsittäminen määrittelee taiteilijoiden<br />
ja suunnittelijoiden keskustelua, keskustelussa käytetyn kielen<br />
piirteitä ja keskusteluyhteisöjen luonnetta yhteisötaiteessa erotuksena<br />
suunnittelukeskusteluihin, joissa paikka määrää myös keskusteluun mukaan<br />
kutsutun yhteisön.<br />
Koska valtaosa taideyhteistyöstä suuntautuu julkiseen kaupunkitilaan, on<br />
tarkasteluun tuotava myös torien, aukioiden ja puistojen käsittely paikkoina.<br />
Paikka-käsitteen liittäminen julkiseen tilaan helpottuu konkreettisten esimerkkien<br />
avulla. Ajan virta -teoksen Suurtori on julkista kaupunkitilaa keskellä<br />
kaupunkirakennetta kirkon ja julkisten, kaikille avoimien kulttuurirakennusten<br />
tuntumassa. Samalla Suurtori on tiettyjen yhteisöjen paikka:<br />
suomalaisten kansallismaiseman kiinnekohta joulurauhan julistuksen<br />
paikkana, turistien keskiaikamarkkinoiden paikkana, turkulaisten arkisen<br />
elinympäristön paikkana, Aurajoen rannan asukkaiden kotikulmana sekä<br />
opiskelijoiden, työssäkävijöiden ja seurakuntalaisten paikkana. Jos taideyhteistyö<br />
kiinnittyy <strong>suunnitteluun</strong>, koskee se aina tiettyjä alueita eikä julkista<br />
tilaa abstraktina käsitteenä, ja keskustelu tuottaa tietyn maantieteellisesti<br />
rajatun paikan kerroksia.<br />
Kun rinnastaa suunnittelijan ja taiteilijan keskustelijoina, hahmottuu näkymä<br />
ennakkoasetelmista, keskustelutapojen eroista ja siitä, kuinka lopulta<br />
on useimmiten kyse jaetun ympäristön muuttamisesta yhdessä eikä niinkään<br />
reviireiden varjelusta tai oikeudesta olla tekemässä ympäristöä kos-<br />
102 Esim. Taiteilijoista Schakir, Korhonen, Suunnittelija-taiteilijoista Isohanni 2006.<br />
Puustisen ääripäinä ovat maestro(taiteilija)kaavoittaja ja yhteisökaavoittaja, 2004: 15–26.<br />
103 Esim. Healey 1997, Suomessa Staffans 2004, Hynynen 2000 ja Syrjänen 2005.<br />
286 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language