Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Nykyinen taidehallintorakenne vakiintui 1960–1990-luvuilla eli aikakautena,<br />
jota Sevänen kutsuu valtiollistuneen taidejärjestelmän kaudeksi. Sen<br />
aikana luotiin moniportainen keskusjohtoinen taidehallinto, joka ulottui<br />
aina kuntatasolle asti julkishallinnon alaisena palvelusektorina, jossa valtio,<br />
läänit ja kunnat omistivat, rahoittivat, säätelivät ja hallinnoivat taidelaitoksia<br />
sekä turvasivat taiteilijoiden työskentelyn edellytyksiä. Vuonna 1967<br />
astui voimaan laki taiteen edistämisestä ja vuonna 1980 laki kuntien kulttuuritoiminnasta.<br />
Kuvataiteille järjestelmä merkitsi taidemuseoiden, oppilaitosten<br />
ja taiteilijoiden työtilojen tukemista julkisin varoin. ³²<br />
1960-luvulla taidejärjestelmä institutionalisoi toisen maailmansodan jälkeiselle<br />
taide-elämälle ominaisen moninaisuuden. Lautakuntien joukkoon<br />
lisättiin vuonna 1964 kamerataiteen lautakunta ja 1960-luvun lopussa lautakuntien<br />
tilalle perustettiin seitsemän toimikuntaa opetusministeriön alaisuuteen,<br />
uutena taideteollisuuden toimikunta. Toimikuntien välille luotiin<br />
taiteen keskustoimikunta ja alueellisen taidepolitiikan elimiksi läänien taidetoimikunnat.<br />
Taiteen keskustoimikunnan alla toimivat edelleen julkisen<br />
taiteen ja kaupunkisuunnittelun kannalta keskeiset valtion rakennustaiteen,<br />
muotoilun ja kuvataiteen toimikunnat, joiden jakamat taiteilija- ja kohdeapurahat<br />
ovat mahdollisuus kehittää julkisen taiteen ja kaupunkisuunnittelun<br />
yhteistyötä. ³³<br />
Kunnat perustivat 1970–1980-luvuilla aktiivisesti omia kulttuurilautakuntiaan.<br />
Valtio- ja kuntakeskeinen järjestelmä perustui kulttuuripolitiikkaan,<br />
joka rajasi taidealan liikeyritykset tukitoimien piiristä ja sulki ne<br />
taiteen ydinalueiden ulkopuolelle. ³⁴ 1960-luvun puolivälissä useissa kaupunkikunnissa<br />
toimi kuvaamataidetoimikunta ja prosenttiperiaatteen käyttöönottoa<br />
harkittiin. ³⁵<br />
Hyvinvointivaltiollisen kulttuuripolitiikan kausi vahvisti julkisen sektorin<br />
roolia, kun kuntien keskusjärjestöt ja opetusministeriö ohjeistivat<br />
varmistamaan kulttuuripalvelut samanlaisina koko maassa, mitä tuettiin<br />
32 Laki taiteen edistämisen järjestelystä 14.7.1967/328, Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta<br />
21.8.1998/635, Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 1992/728, Sevänen 1998: 314, 349, 351–352,<br />
355–356. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta 1980/45 määritellään kuntien tehtävänä taiteen<br />
harjoittamisen ja harrastamisen tukeminen, taidepalvelujen tarjoaminen sekä paikallisen<br />
kulttuuriperinnön vaaliminen.<br />
33 Sevänen 1998: 344–346, 351–352.Valtion taidetoimikunnan sihteerin Erika Hyyryläisen haastattelu<br />
26.3.2003. Suomen taidetoimikuntalaitosta koskeva kansainvälinen arviointi toteutettiin 2004,<br />
jossa esitetään siirtymistä nykyistä yhtenäisempään järjestelmään. Asiantuntijat esittävät mm.<br />
korkeatasoisen kulttuurineuvoston perustamista, taiteenaloittaisten valtion taidetoimikuntien<br />
ja taiteen keskustoimikunnan yhtyeensulauttamista yhdeksi taideneuvostoksi ja keskustoimikunnan<br />
oman tutkimustoiminnan uudelleenarviointia. Taiteen ja kulttuurin alueelliseksi<br />
vahvistamiseksi ehdotetaan alueellisten taidetoimikuntien kytkemistä joko maakuntien liittojen<br />
yhteyteen tai suoraan uuden taidetoimikunnan yhteyteen.<br />
34 Sevänen 1998: 351–353. Kuntien taidehallinnon tehtävät perustuvat Laki kuntien kulttuuritoiminnasta<br />
3.8.1992/728.<br />
35 Karttunen 1990: 19.<br />
2. luku 113
Change language