09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Meurman piti kaupunkirakennustaiteen perinteen edelleen osana laajentunutta<br />

kaupunkisuunnittelua, mutta suunnittelun keskeisiksi suunnittelulle<br />

merkittäväksi tulivat yleiskaavoja varten tehtävät tutkimukset, rautatiet,<br />

lentokentät, katusuunnittelu, viemärilaitos, asutustiheys ja tonttisuunnittelu<br />

kietoutuen ajatukseen kaupunkien suunnittelusta eri toiminnoille tarkoitettuina<br />

alueina. Taiteellisina keinoina Meurman toisti rakennusten ja<br />

aukioiden tilasommittelun, katulinjojen muodot ja päätteiden harkitun<br />

suunnittelun, mutta liitti perinteisiin grand manner -keinoihin vuosisadan<br />

alun ihanteet kaupungin muovailusta maastoon sopivaksi ja mittakaavan<br />

sovittamisesta kaupungin kokoon nähden sekä varoitukset akseleiden<br />

ja symmetrian sopimattomuudesta aaltoilevassa maastossa. Meurman nosti<br />

kaupunkisuunnittelun keinoiksi myös luonnon- ja kulttuuriperintökohteiden<br />

suojelun sekä kasvillisuuden ja vesiaiheiden käytön, mutta muistomerkkejä<br />

tai julkisia taideteoksia Meurman ei käsittele. ⁸² Maulan mukaan<br />

Meurman ajoi kaupunkisuunnittelua erillisenä tehtävänä, joka ei saanut<br />

hyväksyntää Suomen Arkkitehtiliitossa, sillä irtiottoa yhtenäisestä rakennustaiteesta<br />

paheksuttiin. ⁸³<br />

1950- ja 1960-luvuilla arkkitehtuurin professori Aulis Blomstedt liitti rakennustaiteen<br />

käsitteen modernistiseen ohjelmanjulistukseen, jonka mukaan<br />

laadukas arkkitehtoninen ilmaisu oli abstraktia ja kansainvälistä. Perinteen<br />

Blomstedt näki tuomittavan romanttisena. ⁸⁴ Vastaavasti aikansa arkkitehtikunnan<br />

ajatteluun tukeutunut Kyösti Ålander teki oman irtiottonsa<br />

taidehistorian tulkintaperinteestä vuonna 1954 ilmestyneessä teoksessaan<br />

Rakennustaide kuvaamalla rakennustaidehistorian tutkimusta seuraavasti:<br />

”He kulkivat mahtavissa duomoissa ja katedraaleissa inventoiden tiedemiehen<br />

sitkeydellä ja tarkkuudella ’koristeellisten muotojen’ paljouksia, mutta<br />

pääasiaa, majesteettista tilaa, he eivät nähneet lainkaan.” ⁸⁵<br />

Suomessa arkkitehdin rooli on jatkunut pitkään esteettisenä asiantuntijana.<br />

Kaupunkisuunnittelijoita, jotka ovat painottaneet design-suunnittelun<br />

merkitystä, on kuvattu maestro-, shamaani- ja sankarisuunnittelijoiksi. ⁸⁶<br />

Tosin monet design-painottuneista suunnittelijoista eivät kuitenkaan ole<br />

Suomessa jättäytyneet arvokeskustelun ulkopuolelle, vaan esimerkiksi<br />

Eliel Saarinen, Lars Sonck, Sigurd Frosterus, Otto-Iivari Meurman, Alvar<br />

Aalto ja Aulis Blomstedt nimenomaan osallistuivat aktiivisesti julkiseen<br />

keskusteluun yhteiskunnasta ja julkisesta tilasta. Kiista kaupunkisuunnitte-<br />

82 Meurman 1947: 13, 16, 77–84, 430–440.<br />

83 Meurman 1947: 13, Maula 1992: 179.<br />

84 Koho 2003: 31.<br />

85 Ålander 1954: 14. Nikula 2006: 11–12 kuvaa Ålanderia giedionilaiseksi ajattelijaksi,<br />

joka toimi Suomen rakennustaiteen museon ensimmäisenä johtajana vuodesta 1956 alkaen.<br />

Lainausmerkit Ålanderin.<br />

86 Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 26.<br />

74 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!