09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Helka-Liisa Hentilän ja Maarit Wiikin mukaan kaupunkikuva-analyyseissa<br />

arvioidaan kaupunkitilan laatua visuaalisesti rakennetun tilan muotokielen,<br />

värin tai materiaalin tunnun perusteella sekä eri osista muodostuvien<br />

sommitelmien, kuten maanpinnan muotojen, vesialueiden ja kasvillisuuden<br />

suhteena rakennettuun. Analysointia on toteutettu esimerkiksi tallentamalla<br />

pääkatujen näkymiä valokuvaamalla ja piirtämällä. Kokonaisten<br />

kaupunkien kaupunkikuvallisia piirteitä on kartoitettu esimerkiksi Tukholmassa.<br />

¹⁴¹ Kaupunkikuvakäsite vahvistaa fyysistä suunnitteluperinnettä ja<br />

kiinnittää taidetoiveet elementteihin, joiden visuaalista ulkomuotoa voidaan<br />

muokata tai säädellä. Käsite sekä seuraa että ohjaa suunnitteluperinnettä,<br />

koska suunnittelija arvioi työnsä lähtökohtia jo olemassa olevan ympäristön<br />

kaupunkikuvan suhteen ja alkaa hahmotella tulevaa kaupunkikuvaa. Perinteisiä<br />

kaupunkikuvallisia kysymyksiä ovat, millaisia kaupungin keskeiset<br />

aukiot ja katuakselit ovat, kuinka kaupunkirakenne on sijoitettu luonnon<br />

maisemaan ja millaisia kokonaisuuksia ja kerrostumia eri aikoina syntyneet<br />

rakennukset luovat. Millainen on kaupungin silhuetti tai mitkä ovat<br />

sen keskeiset maamerkit? ¹⁴²<br />

Illuusio yhdestä taiteellisesta kokonaisuudesta on luotu kaupunki kuvan<br />

visuaalisissa esityksissä, joissa viitataan historiallisiin kaupunkitiloihin.<br />

Näissä kaupunkitilojen karttakuvissa näkyvät pisteet, usein selittämättömät<br />

pienet yksityiskohdat aukioiden keskikohdissa ja katujen leikkauskohdissa,<br />

kuvaavat kaupunkirakennustaiteellisia yksityiskohtia kuten suihkukaivoja<br />

tai monumentaaliveistoksia. Monumentaaliset veistokset hahmottuvat kaupunkirakennustaiteellisiksi<br />

keinoiksi myös Cullenin tunnetussa piirroskuvien<br />

sarjassa. ¹⁴³ Lisäksi tilasarjojen merkitystä kuvaavissa teoreettisissa<br />

kuvasarjoissa ei esitetä ihmisiä, vaan esittämällä kuvia eri etäisyyksiltä luodaan<br />

illuusio liikkuvasta katsojasta tai tilan kokijasta. Kaupunkikuvan käsitteeseen<br />

liittyvät odotukset eivät tietenkään vielä määrää, millaista kaupunkikuvaa<br />

eri aikakausilla ja eri kulttuureissa ihannoidaan, mutta on selvää,<br />

että käsite vahvistaa ajatusta mahdollisuudesta säädellä myös fyysisen ympäristön<br />

yksityiskohtia kuten taideteoksia. Kaupunkikuvan kannalta taide<br />

ja arkkitehtuuri rinnastuvatkin toisiinsa visuaalisina ja tilallisina taiteina,<br />

joiden laatua on arvioitu suunnittelun yhteydessä usein vain visuaalisin perustein<br />

irrallaan kulttuurisesta kontekstista. Toisaalta samaan aikaan ovat<br />

141 Hentilä & Wiik 2003: 7.<br />

142 Suunnittelijoiden näkemyksiä kaupunkikuvasta Helin, Turtiainen & Vesikansa 1982 Kaupunkikuva<br />

ja rakentaminen. Käsitettä toi Suomeen myös taidehistorioitsija Riitta Nikula vuonna 1981väitöskirjallaan<br />

Yhtenäinen kaupunkikuva 1900–1930.<br />

143 Cullen (1961) 1985: 17. Cullenin tilasarja toistuu arkkitehtuurin oppikirjoina käytetyissä teoksissa<br />

kuten Asuinaluesuunnittelu (Jalkanen & al.) ja Arkkitehtuurin muoto ja sisältö (Stenros & Aura).<br />

1. luku 93

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!