Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi Taidetta suunnitteluun - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
telyn. Suomessa mallia on käytetty valtion yksityistämisissä liikelaitoksissa<br />
esimerkiksi moottoritiehankkeissa. ¹⁸ Kolmas malli rinnastuu Brindleyn,<br />
Rydinin ja Strokerin yksityisen rahoituksen (private management) mallin,<br />
jossa julkinen sektori siirtää hallinnointia yksityiselle yritykselle tai taloudellista<br />
tulosta tavoittelemattomalle non-profit-säätiölle. ¹⁹<br />
Mäntysalo korostaa kumppanuusjärjestelyiden ja taloudellisten voitto/<br />
tappio-erotteluiden vaikutuksia kaupunkistrategioihin sekä suunnittelijan<br />
rooliin. Hän kuvaa ristiriitoja suunnitteluorganisaation sisällä tilanteissa,<br />
joissa perinteinen hierarkkinen suunnittelu kohtaa liiketaloudellisia reunaehtoista<br />
nousevan hankesuunnittelun. Haarni on kuvannut tätä koko suunnittelukulttuurin<br />
muutoksena, jossa hyvinvointivaltion kokonaissuunnittelu<br />
ja markkinalähtöinen nopeatempoinen suunnittelu elävät epämukavassa<br />
rinnakkaissuhteessa kaupungin suunnittelukoneiston sisällä. ²⁰<br />
Mäntysalon mukaan Suomessa suunnittelun ajattelumallien ja suunnittelutyylien<br />
muutosten taustalla voidaan tunnistaa sekä jo 1970-luvulta alkaen<br />
vaikuttaneet kaupungistumisen jyrkkä hidastuminen ja jatkuvan taloudellisen<br />
kasvun päättyminen että 1990-luvun rahoituskriisi, jossa kunnat<br />
joutuivat arvioimaan kriittisesti hallintotapojaan, organisaatiojärjestelyjään<br />
ja suhdettaan yksityiseen sektoriin.<br />
Keskeisenä muutoksena julkisen sektorin suunnittelulle on ollut siirtyminen<br />
hankelähtöiseen <strong>suunnitteluun</strong>, jossa dominoivat markkinaintressit.<br />
Erityistä tälle on se, että hankelähtöisyys kääntää kaupunkisuunnittelun<br />
hierarkian ylösalaisin, kun prosessi käynnistyykin yksityisistä hankealoitteista,<br />
jotka liike-elämä ja paikallisen poliittiset yhteisöt hyväksyvät, jolloin<br />
kaavoituksesta tulee ohjaamisen sijaan hankkeiden juridinen oikeuttaja. ²¹<br />
Pakarinen kuvaa hankekohtaisen suunnittelun syntymistä osana 1980-<br />
luvun kaupunkikehityksen laajenemista täydennysrakentamiseksi ja kuntien<br />
kilpailua kasvuimpulsseista. Yleiskaavasta tuli tapahtuneen kehityksen vahvistaja<br />
ja kirjaaja (eikä säätelijä), kun hankkeita toteutettiin yksityisen sektorin<br />
kanssa. Pakarinen näkee suunnittelun menettäneen sananvaltansa,<br />
koska suomalainen maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele yksityisen<br />
sektorin roolia eikä hankesuunnittelun kehyksiä toisin kuin monissa muissa<br />
Euroopan valtioissa, joissa markkinalähtöiselle suunnittelulle on luotu<br />
18 Kurunmäki 2005: 244, 253–266, 2004: 57–58 käyttää käsitettä responsible company ja viittaa brittiläisen<br />
mallin käyttöön Suomessa esimerkiksi moottoritiehankkeissa. Maankäyttö- ja rakennuslaki<br />
sisältää pykälät maankäyttösopimuksista 91 b § (13.3.2003/222) ja kehittämisalueista 110 §.<br />
19 Brindley, Rydin ja Stoker 1989: 23–25, 139–157.<br />
20 Haarni 2000: 132.<br />
21 Mäntysalo 2000: 219, luento ytk 16.9.2004. http://virtuaali.tkk.fi/yhdyskuntasuunnittelu/ytk-eri/<br />
materia/mantysalolue.html 25.2.2010<br />
224 taidetta <strong>suunnitteluun</strong>
Change language