Sotilas+kuumassa+loppuraportti
Sotilas+kuumassa+loppuraportti
Sotilas+kuumassa+loppuraportti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TAULUKKO 1. Kuumakuormittumisen mittausmenetelmät.<br />
Lähdeviite N, Maa Tutkimusasetelma ja lämpökuormitus Yhteenveto<br />
1. Cadarette ym.<br />
1999<br />
N=7, USA Verrattiin kolmen ennustemallin (ARIEM, HSDA ja ARIEM-EXP) kykyä<br />
ennustaa syvälämpötila kuumakuormituksessa. Kuormitustasoina olivat<br />
kuiva kuuma (43 °C, 20 % suhteellinen kosteus (RH)) ja kostea kuuma (35<br />
°C, 50 % RH). Käytössä oli kaksi kemikaalisuojapukua (avoin ja suljettu).<br />
2. Hansen ym. 1996 N=8, Itävalta Tutkittiin infrapunalämpömittarilla (IR) mitatun tärykalvon lämpötilan<br />
korrelaatio rektaalilämpötilan kanssa lämpimissä (30 °C, 60 % RH) ja<br />
kuumissa (40 °C, 30 % RH) olosuhteissa 100 min kestoisen marssin aikana.<br />
3. Matthews ym.<br />
1987<br />
N=110 lämpöuupumuspotilasta<br />
ja 176 muuta<br />
lämpösairauspotilasta,<br />
USA<br />
Tutkimuksessa selvitettiin, voisiko yksinkertaisemmalla Botsball-mittarilla<br />
(Wet Globe Temperature, WGT) arvioida ympäristön lämpökuormittavuus<br />
riittävän tarkasti verrattuna standardina käytettyyn WBGT-menetelmään<br />
(Wet Bulb Globe Temperature).<br />
4. Moran ym. 2007 4 tapausselostusta, Israel Selvitettiin lämmönsietotestin kykyä tunnistaa yksilöllinen lämmönsieto.<br />
Testaus tehtiin kuumassa (40 °C, 40 % RH) 120 min kävelyn aikana<br />
juoksumatolla (5 km/h, 2 % ylämäki).<br />
5. Moran ym. 1999 4 aineistoa: N= 950, >2000, Kuumakuormituksen arviointi ympäristöolosuhteiden perusteella tapahtuu<br />
standardinomaisesti WBGT -menetelmällä, jota pidetään kuitenkin<br />
2482 ja 3207, Israel, USA<br />
hankalana liikkuvien joukkojen käyttöön. Selvitettiin modifioidun märkälämpötilaan<br />
ja ilman lämpötilaan perustuvan epäviihtyvyysindeksin<br />
(MDI) käyttökelpoisuutta WBGT:n sijasta kenttäoloissa. Mittausaineistot<br />
kerättiin erilaisissa sotilasharjoituksista lämpimässä ja kuumassa.<br />
6.Pandolf ym. 1995 N=12 ja 23, USA USARIEM on kehittänyt kuumakuormituksen ennustemallin, joka perustuu<br />
tietoon 1) vaatetuksesta, 2) fyysisen työn tasosta, 3) kuumasopeutumisesta,<br />
4) ympäristön lämpöoloista (ilman lämpötila, kosteus, tuuli ja<br />
lämpösäteily) ja 5) hyväksytystä lämpösairauksien määrästä (lievä = 5<br />
%, keskivaikea = 20 % ja vaikea = >50 %). Ohjelman voi ohjelmoida<br />
pienikokoisiin laskukoneisiin tai tietokoneisiin. Tutkimuksessa selvitettiin<br />
mallin soveltuvuutta avaruuslentojen evakuointitilanteissa.<br />
7. Tilley ym. 1987 N=11, UK, Australia WBGT -indeksi ennustaa lämpökuormitusta ympäristöolosuhteiden<br />
perusteella, eikä ota huomioon työn tasoa eikä vaatetusta. Tutkimuksessa<br />
selvitettiin, voiko WBGT:llä ennustaa kemikaalisuojapukua (NBC)<br />
käyttävän lämpökuormittumista 14,3–28,3 °C lämpötiloissa (WBGT<br />
12,4–27,6 °C).<br />
8. Wallace ym. 2005 N=2069, USA Retrospektiivinen tutkimus ympäristölämpötilan mittareiden käyttökelpoisuudesta<br />
lämpösairauksien riskin arvioinnissa. Lämpösairaudet<br />
koottiin merivoimien sairaalarekisteristä vuosilta 1979–1997. Tarkempi<br />
tapaustarkastelu tehtiin satunnaisesti valituille sairastapauksille ennen<br />
ja jälkeen sairastumisen.<br />
Terveillä ja kuumasopeutuneilla koehenkilöillä ARIEM ja HSDA<br />
ennustavat syvälämpötilan nousevan jyrkästi. Turvarajat<br />
saavutetaan nopeasti. ARIEM-EXP ennustaa syvälämpötilaa<br />
luotettavimmin, mutta edellyttää korjausta matalilla<br />
kuormitustasoilla. Mallit tarvitsevat parempaa kytkentää<br />
ihmisen lämmönsieto-ominaisuuksiin<br />
Lämpimässä IR-lämpötila tärykalvolta mitattuna oli korkeampi<br />
kuin rektaalilämpötila (ero alle 0,2 °C). Kuumassa ero oli<br />
yli 0,4 °C. Sellaisenaan tärykalvon IR-lämpötila ei tunnista<br />
riittävän tarkasti kuumakuormituksen eri tasoja. Sen vuoksi<br />
on huomioitava myös ympäristön ja ihon lämpötilat.<br />
Botsball-menetelmä antamat arvot poikkeavat WBGT-lämpötilasta.<br />
Botsball-lukeman korjauskertoimet eivät paranna<br />
luotettavuutta riittävästi, vaan tarvittaisiin lisäksi tietoa<br />
kosteudesta ja tuulesta. Lisävarusteilla Botsball-lukeman<br />
voitaneen pystyä korjaamaan, mutta kenttävalidointeja<br />
tarvittaisiin.<br />
Lämmönsietotesti tunnisti luotettavasti sekä väliaikaisen<br />
että pysyvän aleneman lämmönsiedossa.<br />
Kaikissa tutkimusaineistoissa MDI-indeksi korreloi hyvin<br />
WBGT:n kanssa. Tekijät suosittavat MDI-indeksiä kenttäkäyttöön<br />
sen hyvän käytettävyyden vuoksi.<br />
Ennustemalli ennakoi minimaalista kuumakuormitusta<br />
avaruuslennon lähtötilanteessa mutta evakuointitilanteessa<br />
yli 39,0 °C rektaalilämpötilaa. Evakuointitilanteen kaltaista<br />
lämpökuormitusta ihminen kestäisi 6 min ajan.<br />
Tulokset osoittivat yksiselitteisesti, että WBGT:llä ei ole ennustearvoa<br />
kemikaalisuojapukuun pukeutuneiden henkilöiden<br />
kuumakuormittumisen arvioinnissa leudoissa, lämpimissä<br />
ja kuumissa olosuhteissa. Fyysisen työn taso vaikuttaa ratkaisevasti<br />
kuumakuormittumiseen.<br />
Ympäristön lämpötilan mittaus WBGT-mittarilla kahden päivän<br />
ajalta on parempi kumuloituvan lämpökuormittumisen ja<br />
lämpösairastumisriskin arvioinnissa, kuin perinteinen yhden<br />
päivän ajalta suoritettu mittaus.<br />
SOTILAS KUUMASSA<br />
17
Change language