Sotilas+kuumassa+loppuraportti

TAULUKKO 7. Kuumahaittojen torjuntamenetelmät.
Lähdeviite N, Maa Tutkimusasetelma ja lämpökuormitus Yhteenveto
1. Amorim ym.
2010
N=10, USA Selvitettiin jäähdyttävän liivin ja koneellisen sekä vesialtaassa tapahtuvan
käsien jäähdyttämisen vaikutusta hypertermiaan ja koettuihin
oireisiin. Kontrolliryhmä ilman viilentäviä menetelmiä.
Kävely 56 % VO 2
max 100 min (kaksi 50 min periodia joiden välillä
15 min tauko) lämpötilassa 42 °C, 30 % suhteellisessa kosteudessa.
Testi tehtiin 10 kertaa kahden viikon aikana.
Käsien jäähdytyksessä käytettiin RTX-laitetta. Vartalon jäähdytyksessä
viileällä vedellä 15–16 °C täytetty liivi elektronisella jäähdyttimellä
varustettuna.
2. Banta ym. 1992 N=12 miestä, USA Selvitettiin 1. lämpötilaolot helikopterilennon ja leijunnan aikana,
3. Barwood ym.
2009
4. Bomalaski ym.
1995
5. Cadarette ym.
2002
6. Cadarette ym.
2006
2. verenkiertoelimistön kuormittuminen kuumakuorman aikana ja
3. jäähdytysliivin tehokkuus kuumakuorman torjunnassa.
Helikopterin ohjaamossa: 31 °C (lento) – 48,6 °C (leijailu).
1. Jää-jäähdytysliivi (Steele)
2. Ilman liiviä.
N=9 miestä, UK Selvitettiin ilmastoivan liivin tehokkuutta lisätä haihtumalla tapahtuvaa
N=8 (lämmin ja 7
(kuuma), USA
N=8 (6 miestä, 2
naista), USA
jäähtymistä kuuman ja kuivan altistuksen aikana.
Olosuhteet: 45 °C, 10 % RH
6h lepo ja kävely 5 km/h+ 2 % kulma.
1. aavikkoasu, ballistinen liivi, kypärä, kantolaite (28 kg).
2. lisäksi jäähdyttävä liivi (29,3 kg), jäähdyttämätön ilma.
Vertailtiin yhtäjaksoisesti ja jaksottaisesti (lepo) toimivan ilmajäähdytteisen
liivin vaikutusta kuumakuorman torjunnassa kemikaalisuojapukua
käytettäessä.
Lämpötilat: 28 °C ja 38 °C
työ/lepo.
USAF kemikaalisuojapuku.
Ilman virtaus 18 ft 3 /min ja ilman lämpötila 20 °C.
1. Vertailtiin höyrykompressori- (MCC) ja jää-jäähdytyslaitteen (PIC)
tehokkuutta alentaa kuumakuormaa, kun käytetään tiivistä suojapukua.
2. vertailtiin koko kehon peittävään asuun ja t-paitaan integroidun
jäähdytysputkiston vaikutusta MCC ja PIC käytettäessä.
38 °C, 30 % RH, 0,9 m/s tuuli.
Impermeable self-contained toxic environment protective outfit (STEPO)
N=4 miestä, USA Verrattiin jaksottaisesti (2 min) ja jatkuvasti jäähdyttävän nestejäähdytteisen
vaatteen (huppu, liivi, housut) tehokkuutta alentaa kuumakuormaa
kemikaalisuojapuvussa (MOPP 3).
30 °C, 30 % RH
80 min kävely, 224 W/m 2 .
1) Jatkuva jäähdytys (CC)
2) jaksottainen (2- min intervalli) (IC),
3) ei jäähdytystä (NC).
Neste 21 °C, virtaus 1,2 l/min
Viileällä vedellä täytetty liivi ehkäisi rektaalilämpötilan nousua
molempien lämpökuormitusvaiheiden aikana ja syketason nousua
ensimmäisen kuormitusvaiheen aikana verrattuna muihin ryhmiin.
Käsien jäähdyttäminen (joko koneellisesti tai vesialtaassa) ei ole yhtä
tehokas keino kuin viilennetyllä vedellä täytetyn liivin käyttö lämpökuormittumisen
hallinnassa.
Lennot merellä kuumassa ympäristössä ovat kuumakuormittavia ja
voivat aiheuttaa verenkiertoelimistön ylirasitusta ja lämpösairauksia.
Kuormittuminen on suurinta leijunnan aikana ja laivan kannella, jolloin
lämpötila ohjaamossa on korkein. Jäähdyttävän liivin käyttö vähensi
helikopterilentojen aikaista kuumakuormittumista.
Jäähdyttävän liivin kanssa 18 % pitempi kävelyaika, alempi iholämpötila
ballistisen liivin alla. Jäähdytysvaikutus 28 W työn aikana ja 72
W levossa. Ilmastoiva liivi vähentää kuumakuormittumista ja lisää
työskentelyaikaa aiheuttamatta ihon ärtymistä ja epämukavuutta.
Sekä yhtäjaksoinen (työ ja lepo) että jaksottainen (lepo) jäähdytys
pidensivät työskentelyaikaa ja syvälämpötila, syke ja hikoilu olivat
alempia kuin ilman jäähdytystä kemikaalisuojapukua käytettäessä.
Yhtäjaksoinen jäähdyttäminen vähensi hikoilua, lisäsi haihtumista ja
viihtyvyyttä enemmän kuin jaksottainen (vain levon aikana) jäähdytys.
MCC- ja PIC -jäähdytyslaitteet olivat yhtä tehokkaita, mutta kummassakin
altistusaika jäi 4 tunnin tavoiteajasta (131 min koko kehon
jäähdytys ja 83 min t-paitajäähdytys).
Tiiviin suojapuvun (STEPO) alla konvektiivinen jäähtyminen oli tehokkaampaa,
altistusaika oli pitempi ja elimistön lämpeneminen oli
hitaampaa koko kehoa peittävässä nestejäähdytysasussa kuin vain
t-paitaan integroidussa jäähdytysjärjestelmässä.
Johtumalla tapahtuva (konduktiivinen) lämmönluovutus ilman
jäähdytystä 94, IC 142 ja CC 146 W/m 2 . IC lisäsi enemmän ihon ja
nestekierron välistä johtumalla tapahtuvaa lämmönhukkaan ja alensi
lämpökuormaa enemmän kuin yhtäjaksoinen jäähdytys suojapukua
käytettäessä.
Nestejäähdytteinen vaate passiivisesti absorboi lämpöä vaikka kiertoa
ei olisi päällä.
TAULUKKO 7. Jatkuu seuraavalla sivulla...
SOTILAS KUUMASSA
33