Sotilas+kuumassa+loppuraportti

käytännöistä. NATO:n, Belgian, Viron, Itävallan,
Sveitsin ja Ruotsin dokumentit vastasivat hyvin
pitkälle USARIEM:n ja suomalaisia ohjeita.
Merkittävin täydentävä tieto tällaisesta materiaalista
saatiin Israelin armeijan käytännöistä. Keskeisiä
asioita ovat joukkuetasolla käytössä oleva lämpöolojen
mittauslaite (Kestrel). Sen avulla pystytään
seuraamaan reaaliajassa ympäristöolojen muutoksia,
jotka saattavat vaihdella samallakin alueella eri
maastokohdissa merkittävästi. Nopean ensiavun ja
-hoidon merkitystä korostetaan. Israelin asevoimien
käytössä on käsite ”golden hour”, mikä tarkoittaa,
että yli tunnin viive tehokkaassa lämpösairauden
hoidossa huonontaa merkittävästi sairaudesta toipumisen
ennustetta. Lämpöhalvauksen jälkeen on
sotilaiden aina osallistuttava lämmönsietotestiin,
millä arvioidaan heidän kelpoisuutensa palata takaisin
sotilastehtäviin kuumassa.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Seuraavassa on lueteltu keskeiset johtopäätökset eri
maiden kuumasopeutumiseen liittyvistä kansallisista
käytännöistä:
• Suomalaiset Sotilasterveydenhuolto- ja Kenttälääkintä
-kirjoissa annetut ohjeet sotilaan
toimintakyvyn säilyttämisestä ovat monelta osin
edelleen varsin käyttökelpoiset.
• Operaation alussa kuumissa oloissa toteutetaan
järjestelmällinen lämpösopeutumisohjelma
(esimerkki koulutusmateriaalissa).
• Nesteytys on tärkeä. Kriisinhallintatehtävissä
tarjotaan veden lisäksi, esimerkiksi urheilujuomatyyppisiä
nesteitä varsinkin fyysisen rasituksen
jälkeen palautumisvaiheessa.
• Koulutuksessa opetetaan seuraamaan painon
muutoksia ja virtsan väriä sekä tunnistamaan
lämpösairauksien ensioireita.
• Annetaan koulutus lämpösairauden välittömästä
ensiavusta.
• Unen merkitys palautumisessa otetaan huomioon.
Nukkumisympäristöä ilmastoidaan mikäli
mahdollista.
• Otetaan käyttöön järjestelmällinen lämpösairauksien
kirjaamismenettely (liite 4).
• Annetaan ohjeet lämpöhalvauspotilaan jälkiseurannasta
(liite 3).
SOTILAS KUUMASSA
51