Sotilas+kuumassa+loppuraportti
Sotilas+kuumassa+loppuraportti
Sotilas+kuumassa+loppuraportti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LÄMPÖSAIRAUKSIEN ESIINTYMINEN JA<br />
RISKITEKIJÄT SOTILASTYÖSSÄ<br />
Lämpötasapainon pettäminen voi johtaa lämpösairauteen,<br />
mikä voi kehittyä jopa muutamissa tunneissa<br />
tai usean päivän aikana (Epstein ym. 1999, Kark<br />
ym. 1996). Suora päähän kohdistuva säteilylämpö<br />
voi aiheuttaa auringonpistoksen. Lämpökrampit<br />
ovat lihasten kivuliaita kouristuksia, jotka usein<br />
johtuvat riittämättömästä suola- ja nestetasapainosta.<br />
Lämpöpyörtyminen on seurausta kehon nesteiden<br />
nopeasta uudelleenjakautumisesta, jolloin aivojen<br />
verensaanti huononee hetkellisesti. Lämpöuupuminen<br />
johtuu kehon lämpötilan nousun ja nestehukan<br />
aiheuttamasta suoritus- ja toimintakyvyn häiriöstä.<br />
Lämpöhalvaus on vakava, henkeä uhkaava tila, joka<br />
edellyttää välitöntä ensiapua jo tapahtumapaikalla<br />
ja jopa tehohoitotasoista jatkohoitoa. Lämpösairaustapauksien<br />
järjestelmällinen dokumentointi on<br />
osa riskinhallintaa. (Taulukko 8)<br />
Lämpösairauksien esiintyvyys on 1,3–4 (USA:ssa) ja<br />
2,4–6,9 (Singapore) tapausta 1000 henkilöä kohden<br />
(Smalley ym. 2003, Carter ym. 1988 ja Lee ym.<br />
1991). Jopa kolmasosan ei-traumaattisista kuolemantapauksista<br />
USA:n armeijassa on arvioitu johtuvan<br />
lämpösairaudesta (Scoville ym. 2004). Sotilaiden<br />
lämpösairaudet ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä.<br />
Tähän ovat myötävaikuttaneet parantunut<br />
ohjeistus ja esimerkiksi sääolosuhteiden huomioon<br />
ottaminen fyysisesti raskaiden harjoitteiden toteutuksessa<br />
(Bricknell 1994 ja 1996b). USA:n tuoreimpien<br />
tilastojen (Brundage 2011) mukaan lämpöhalvausten<br />
määrä on hieman laskenut vuosina 2009 ja 2010 ollen<br />
viimeksi 0,24/1000 henkilövuotta. Kuitenkin lähes<br />
15 prosentilla lämpöhalvauspotilaista oli useampi<br />
lämpöhalvaus vuodessa. Huomioitavaa on myös,<br />
että lievempien lämpösairauksien ilmaantuvuus on<br />
ollut nousussa USA:n armeijassa ja oli vuonna 2010<br />
1,8/1000 henkilövuotta. Erityisen merkittävä on<br />
väärin toteutettuun liialliseen nesteytykseen liittyvän<br />
aivo-oireisen hyponatremian ilmaantuvuuden lähes<br />
5-kertaistuminen 2000-luvulla. Lämpösairauden<br />
riski on suurimmillaan palveluksen alussa (Epstein<br />
ym. 1999) ja kesäaikana (Dickinson 1994, Bricknell<br />
1996a). Taistelukentän oloissa on muistettava lääkkeiden<br />
negatiiviset vaikutukset lämpötasapainoon<br />
(Arad ym. 1992, Franklin 1999, Gabaree ym. 1997).<br />
Rokotuksia tulee myös välttää lämpösopeutumisvaiheessa<br />
(Franklin 1999).<br />
Kumuloituva, useamman päivän ajalta kertynyt<br />
lämpökuormittuminen lisää riskiä saada lämpösairaus<br />
(Carter ym. 1988, Kark ym.1996). Kovan<br />
lämpökuormituksen jälkeen on varattava aikaa palautumiseen.<br />
Koulutuksessa on lisäksi kiinnitettävä<br />
huomiota sotilaiden kykyyn havaita itsessään tai<br />
taistelutovereissaan lämpötasapainon pettämisen<br />
oireet (Barthel 1990). Systemaattisella esimiesten<br />
ja sotilaiden koulutuksella pystytään huomattavasti<br />
vähentämään vakavien lämpösairauksien esiintymistä<br />
(Bolton ym. 2006, Carter 3rd ym. 2005, Wasserman<br />
ym. 1997). Koulutuksen pääsisältö ovat lämpöolojen<br />
huomioon ottaminen fyysisen rasittavien työtehtävien<br />
ja koulutuksen ajoituksessa, tauotuksessa ja<br />
nestetasapainon ylläpidossa.<br />
36 LOPPURAPORTTI
Change language