Sotilas+kuumassa+loppuraportti

TAULUKKO 9. Vakavien lämpösairauksien diagnostiikka, ensiapu ja hoito.
Lähdeviite N, Maa Tutkimusasetelma Päätulokset
1. Amundson 1989 N=4 Koehenkilöiden ikä 18–24 vuotta, perusterveitä,
normaalikuntoisia. Kahdella
oli esitiedoissa joskus sairastettuun
lämpösairauteen viittaava tapahtuma.
Varustuksena oli marssivarustus tai kevyt
palvelusvarustus.
Yhdellä sotilaalla oireet ilmenivät jo 3 km
2. Armed Forces Health
Surveillance Center 2011b
USA:n armeijan
tilastot
2006–2010
marssin jälkeen. Ei tarkkoja olosuhdetietoja
Fyysiseen kuormitukseen liittyvät rabdomyolyysi-
(lihastuho-) tapaukset armeijan
tilastoissa.
3. Atar ym. 2003 N=1 19-vuotias erikoisjoukkojen sotilas, jolla
oli hyvä fyysinen kunto. Ripulitaudin oli
sairastanut edellisenä päivänä. Sairastui
40 km marssin aikana, ei lämpötilatietoja.
4. Brown ym. 1992 N=1 19-vuotias perusterve jalkaväen mies, joka
sairastui aamulla juoksulenkillä.
5. Bruce ym. 2008 N=75 Nijmegen marssi, 75 hoidettua lämpösairautta
6. Carter ym. 2007 N=994 Lämmönsietotutkimuksen koehenkilö, jolla
oli nilkan alueen ei- kuumeinen tulehdus.
Voimakas lämpövaste kevyessä rasituksessa.
Lämpöhalvauspotilaita vuosina 1980-2002.
7. Chen ym. 1996 N= 18
lämpöhalvaustapausta,
7 verrokkia
Fyysiseen rasitukseen liittyvään lämpösairauteen voi liittyä vaikea-asteinen lihastuho. Sen
ensioireita ovat alaraajaturvotus ja –kipu.
Nopea kirurginen lihasaitiopaineen alennus voi olla tarpeen.
Munuaisfunktion pettäminen voi edellyttää dialyysihoitoa.
Fyysisen kuormituksen yhteydessä esiintyneitä rabdomyolyysi-diagnoosien esiintyvyys vuonna
2010 oli 24,5 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden (yhteensä 358 tapausta). Viiden
vuoden aikana rabdomyolyysitapausten määrä oli lisääntynyt 70 %, mutta lisäys voi selittyä
uudistetulla diagnoosikäytännöllä. Suhteellisesti eniten rabdomyolyysiä esiintyi laivastossa
(42,5 tapausta 100 000 henkilötyövuotta kohden), alle 20-vuotiailla (59,1 tapausta 100
000 henkilötyövuotta kohden), ja ’combat-specific occupation’ -toimenkuvalla olevilla (29,3
tapausta 100 000 henkilötyövuotta kohden).
Hyväkuntoisenkin elimistön täytyy toipua kunnolla.
Ripulitauteihin liittyvä nestehukka ja suolatasapaino on korjattava. Sydänlihasvaurio on
harvinainen, mutta mahdollinen lämpöhalvauksen komplikaatio. Jos sydänlihaksen pumppuvoima
on heikentynyt, nesteytystä on tarkoin monitoroitava. Väärin toteutettu nesteytys
voi aiheuttaa keuhkopöhön. Nopea jäähdytys supistaa ääreissuonia ja voi lisätä sydämen
kuormaa. Lämpöhalvauspotilaan pumppufunktio on syytä varmistaa esim. ultraäänitutkimuksella.
Perusterve sydänlihas toipuu nopeasti. Palvelukseen takaisin noin 2 kk:n kuluttua
ja kontrolleina ultraäänitutkimus sekä kliininen rasituskoe.
Myötävaikuttava tekijä oli runsas alkoholinkäyttö edellisenä iltana (olut). Alkuvaiheessa lämpöhalvauksessa
uhkaavat hyytymishäiriö ja maksan toimintahäiriö. Harvinainen komplikaatio
on yli viikon kuluttua käynnistynyt etenevä lihastuho (rabdomyolyysi), joka reagoi suotuisasti
steroidihoitoon. Magnettispektroskopiassa havaittiin tässä tapauksessa lämpösairauksille
altistava geneettisen lihasaineenvaihdunnan häiriö.
Täydellinen toipuminen tapahtui 2 kk:ssa.
Hyvät tulokset lämpöhalvausta lievemmän lämpösairauden hoidosta ja preventiosta. Suun
kautta hyvä lämpösairauden ensihoitovaste saatiin dioralytella, jos pystyi juomaan yli 3 l
seuraavien 3–4 tunnin aikana.
Iv-nesteenä käytettiin krystalloidia, yleensä 2 l.
Tulehdukset altistavat lämpösairaudelle.
Lämpöhalvauspotilaista 87 % oli alle 30-vuotiaita ja 85 % miehiä. Joka kymmenes tarvitsi yli
viikon sairaalahoitoa, joka neljännellä oli merkittävä lihastuho ja joka 10. munuaistoiminnan
häiriö. Kuolemantapauksia oli 37/994 (3,7 %). Nopea hoito on parantanut ennustetta.
Yksilöllisesti toipuminen vaihtelee paljon ja voi kestää jopa vuosia.
Tapaus-verrokki -asetelma. Lämpöhalvaukseen liittyy kilpirauhashormonitasojen lasku, joka todennäköisesti on elimistön
oma kompensaatio lämmöntuotannon vähentämiseksi. Ei hoideta akuutisti, vaan
seurataan. Tila normalisoituu, kun muukin tila normalisoituu. Kilpirauhastoiminnalla ei ole
suoraa yhteyttä munuaistoiminnan häiriöön.
42 LOPPURAPORTTI