Sotilas+kuumassa+loppuraportti

KUUMANHAITTOJEN
TORJUNTAMENETELMÄT
Henkilökohtaiseen kuumakuormittumisen torjuntaan
voidaan käyttää ilma- ja nestejäähdytteisiä
varusteita sekä jää- tai faasimuutokseen perustuvia
jäähdytyspakkauksia. Jäähdytysvarusteiden, muun
muassa liivi, huppu ja sukat, tavoitteena on hidastaa
kuumasta johtuva fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn
heikkeneminen sekä estää lämpösairauksien kehittyminen.
Ilmajäähdytteisillä menetelmillä pyritään
lisäämään konvektiivista (lämmön kuljettuminen)
lämmönhukkaa sekä haihtumisen kautta tapahtuvaa
lämmönhukkaa. Nestejäähdytteisillä menetelmillä
pyritään lisäämään konduktiivista (lämmön johtuminen)
lämmönhukkaa. Ilmajäähdytteisissä varusteissa
ilmanvirtausta keholla lisätään puhaltimella,
mikä on kytketty yleensä liivimäiseen vaatteeseen.
Nestejäähdytteisissä malleissa putkisto on integroitu
vaatetukseen ja jäähdytetty/jäähdyttämätön neste
kuljetetaan mukana joko vyötäröllä tai repussa.
Ajoneuvoissa ja tukikohdissa voi olla suurempia
nestejäähdytysyksiköitä. (Taulukko 7)
Henkilökohtainen jäähdytysjärjestelmä hidastaa
elimistön lämpenemistä. Samalla ihon lämpötila on
alempi ja hikoilu on vähäisempää. Sen lisäksi hien
haihtuminen iholta ja vaatetuksesta on suurempaa.
Hikoilun vähentyminen vähentää myös juomisen
tarvetta (Pimental 1987). Työskentelyaika pitenee
vähentyneen kuumakuormituksen ansiosta. Nestejäähdytteisten
järjestelmien käyttö kuumakuorman
torjunnassa on tehokkaampaa jaksotettuna kuin
yhtäjaksoisena jäähdytyksenä (Cheuvront ym. 2003,
Constable ym. 1994). Ilmajäähdytteisissä liiveissä
jäähtyminen näyttäisi olevan tehokkaampaa työn
aikana kuin levossa (Bomalaski ym. 1995, Hadid
ym. 2008), mutta päinvastainenkin tulos on esitetty
(Barwood ym. 2009). Erot voivat johtua erilaisista
liivimalleista, varusteista ja lepotilanteesta, esimerkiksi
istuen tai seisten. Tutkimuksissa on kokeiltu sekä
jäähdytettyä tai jäähdyttämätöntä ilmaa tai nestettä.
Jäähdytyslaitteen käyttö kuitenkin rajoittaa sotilaan
liikkumisaluetta.
Jäähdytysjärjestelmien (pumppu, nestesäiliö, akku)
tulisi olla mahdollisimman kevyitä, jotta jäähdytystehon
vaikutus ei kumoutuisi lisääntyneen painon
aiheuttaman lisäkuormituksen johdosta (McLellan
ym. 1999). Uusien puhaltimien akut ovat nykyään
keveitä ja pitkäkestoisia.
Käsien tai jalkojen upottaminen kylmään tai viileään
veteen lieventää kuumakuormittumista (House ym.
1997, Livingstone ym. 1995). Jäähtymisteho paranee,
jos samanaikaisesti käytetään keskivartalolla
jäähdyttävää liiviä (House ym. 2003). Jääpussit,
vesisuihku ja tuuletin sekä suonensisäinen infuusio
jäähdytetyllä (20 °C) suolaliuoksella soveltuvat hypertermisen
potilaan syvälämpötilan alentamiseen
kenttäolosuhteissa ja kuljetuksen aikana (Sinclair
ym. 2009).
32 LOPPURAPORTTI