Promotionaalisuus toimitusjohtajien katsauksissa ... - Aalto-yliopisto

käytänteiden kontekstia. Omassa tutkimuksessani institutionaaliseen kontekstiin
lukeutuvat pörssiyhtiön raportointia säätelevä IFRS-normisto sekä
toimitusjohtajan katsauksen suhde sijoittajaviestintään ja sen teksteihin. Lisäksi
tilannekonteksti pyrkii paljastamaan, mitkä tilannetekijät määrittelevät mitäkin
kielen piirrettä (Halliday 1978, ks. Hiidenmaa 2000, 38). Omassa
tutkimuksessani tilannekontekstiin lukeutuvat finanssikriisin tapahtumat ja
perusteollisuuden ala. Esittelen seuraavaksi molemmat institutionaaliseen
kontekstiin kuuluvat näkökulmat.
3.1 IFRS-standardit pörssiyhtiöiden raportoinnin säätelyssä
Arvopaperimarkkinalain mukaan pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus jakaantuu
kahteen osaan: säännölliseen ja jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen.
Säännöllinen tiedonantovelvollisuus kattaa vuoden aikana ja tilikauden
päättymisen jälkeen kolme osavuosikatsausta ja tilinpäätöstiedotteen sekä
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kaikki muu olennainen informaatio taas
muodostaa yhtiön jatkuvan tiedonantovelvollisuuden. Olennainen informaatio
merkitsee tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja käyttäisi sijoituspäätöksen
perustana. Näitä voivat olla muun muassa pörssitiedotteet yrityskaupoista tai
investoinneista. Suomessa Finanssivalvonta valvoo yhtiöiden
tiedonantovelvollisuuden täyttymistä. (Virtanen 2010, 34-37).
Arvopaperimarkkinalakiin on implementoitu 2000-luvulla erilaisia direktiivejä,
joista tilinpäätösdirektiivit ja IFRS-normisto loivat paineita muuttaa suomalaista
raportointikäytäntöjä yhdenmukaiseksi muiden Euroopan maiden kanssa.
Pörssiyhtiön onkin laadittava konsernitilinpäätöksensä noudattaen tätä
kansainvälistä IFRS-normistoa. IFRS-tilinpäätös käsittää taseen,
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja
liitetiedot. (Mt. 48-49). Direktiivin myötä pörssiyhtiöiden velvollisuudeksi tuli
21