Promotionaalisuus toimitusjohtajien katsauksissa ... - Aalto-yliopisto

vieminen isommilta ongelmilta, 2) isompien haasteiden vähättely ja 3) johtajan
esittäminen ongelmanratkaisijan roolissa. (Ma.229). Tutkittu yritys kamppaili
katsauksen aikana taloudellisissa ongelmissa, josta syystä tutkijat pitävätkin
kontekstin huomioonottamista tärkeänä seikkana myös tekstintutkimuksessa,
jotta viestien aito merkitys saataisiin esiin (ma. 230). Tämä onkin huomioitu
omassa tutkimuksessani erittelemällä toimitusjohtajan katsauksen konteksti
kahteen kontekstiulottuvuuteen: institutionaaliseen ja tilannekontekstiin.
Thomas (1997, 47) on myös tutkinut taloudellisesti haastavassa tilassa olleen
valmistusyrityksen toimitusjohtajien katsauksia ja todennut niiden sisältävän
enemmän passiivirakenteita ja inhimillisiä toimijoita samaan aikaan, kun yhtiön
tulos heikentyi. Tutkija toteaa passiivirakenteiden etäännyttävän kirjoittajan
omasta viestistään (ma.53). Edelleen me-pronominin käyttö väheni tuloksen
laskiessa (ma.57). Myös tekemistä ja aktiivisuutta osoittavat verbit vähenivät
tulosten laskiessa. Toisaalta toiminnan tai olemisen jatkumista (englannin –ing
päätteiset verbit) ilmaisevat verbit kasvoivat katsauksien ensimmäisissä ja
viimeisimmissä kappaleissa samaan aikaan, kun tulos laski (ma. 53-54).
Kiinnostavaa oman tutkimuksen kannalta onkin tehdä havaintoja verbeistä, joita
katsauksissa esiintyy. Systeemis-funktionaalisen teorian käsitteet erilaisista
prosesseista (materiaalinen, mentaalinen, verbaalinen ja relationaalinen) antavat
käyttökelpoisen menetelmän tutkittaessa verbien tavoitetta: viestitetäänkö niillä
esimerkiksi toiminnallisuutta (dynaamisuutta) vai pysyvyyttä (stattisuutta).
(Martin 1997, 114).
1 Smith ja Taffler varoittavat kuitenkin tutkimuksessaan sisältöanalyysin vaaroista, jotka
koskevat heidän mukaan subjektiivisia näkökantoja, joita menetelmää käyttäessä on tarpeellista
tehdä. Tekstit eivät heidän mukaansa itse puhu, vaan jokainen tutkija antaa itse niille oman
merkityksensä. Sisältöanalyysin heikkous on heidän mukaan myös sanojen kategorisointi
tiettyihin ryhmiin, jotka eivät välttämättä vastaa odotettuja seurauksia. (ma. 637). Edelleen
rajoituksena menetelmän käytössä tutkijat näkevät ilmaisun ja todellisen tarkoituksen epäselvän
yhteyden. Toisaalta tutkijat viittaavat Salancikin and Meindlin (1984, 243, alaviittaus 2)
tutkimukseen, jossa johtoryhmän puheenjohtajan panos todella vaikutti katsauksen tyyliin. Tästä
voitaisiin päätellä, että johtoryhmän puheenjohtajan tai toimitusjohtajan sanomalla on edelleen
tärkeä merkitys viestien tulkitsemisessa ja että niistä voidaan löytää hyödyllisiä vihjeitä
yrityksen taloudellisesta asemasta.
35