Promotionaalisuus toimitusjohtajien katsauksissa ... - Aalto-yliopisto

Jokinen esittää vakuuttavaksi argumentaatioksi keinot, jotka keskittyvät väitteen
esittäjään ja jotka liittyvät esitettyyn argumenttiin. Ensimmäinen keino viittaa
argumentoijan suhteeseen yleisöönsä eli siihen, kuinka argumentoija saa
hankittua luottamuksen yleisöönsä. Toinen keino taas liittyy menetelmiin, joilla
vahvistetaan ajettavaa asiaa ja saadaan se näyttämään totuudelliselta tai muutoin
kannatettavalta. (Mt. 133).
Väitteen esittäjään liittyvät keinot ovat 1) etäännyttäminen omista intresseistä,
2) puhujakategorioilla oikeuttaminen, 3) liittoutumisasteen säätely
(sitouttaminen), 4) konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen
(me-puhe). Edelleen argumentointiin perustuvat keinot ovat Jokisen mukaan 5)
tosiasiapuhe (vaihtoehdottomuus, asioiden objektivointi), 6) kategoriat, 7)
yksityiskohdat ja narratiivit, 8) numeerinen ja ei-numeerinen määrällistäminen,
9) metaforat, 10) ääri-ilmaukset, 11) kolmen lista (riittävä näyttö), 12)
kontrastiparien käyttö, 13) havainnollistavien esimerkkien ja erilaisten
rinnastusten käyttö, 14) toisto ja tautologia sekä 15) oletettuun vasta-
argumenttiin varautuminen. (Mt. 133–155).
Omassa tutkimuksessani käytän Jokisen (1999) jäsentämää retoriikan analyysiä,
joka viittaa vakuuttaviin argumentoinnin keinoihin. Lisäksi teen havaintoja
suostuttelevasta retoriikasta pitäen silmällä niiden promotionaalisia piirteitä,
kuten myynnillisyyttä. Seuraava alaluku on omistettu analyysini ja sen kulun
esittelylle.
5.4 Toimitusjohtajien katsausten piirteiden analyysi ja sen kulku
Käytän tutkimuksessani systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan perustuvia
käsitteitä interpersoonainen, tekstuaalinen ja ideationaalinen metafunktio
hyväkseni tutkiessani tekstin promotionaalisia piirteitä adjektiivien, verbien
54