TILINPÄÄTÖS 2010 - Porvoo

hakemusten, ja -pyyntöjen määrä oli 1 044, vuoteen 2009 verrattuna kasvua oli 18 %. Painopistettä on siirretty
työssä avohuollon puolelle ja näin pystyttiin estämään uusia huostaanottoja ja pitkäaikaisia sijoituksia
sekä voitiin kotiuttaa laitoksista ennenaikaisesti. Lapsiperheiden ongelmat heijastuvat myös lastenvalvojien
työmäärään.
Nuorisokoti Tukkarissa nuorten kokonaismäärä vuoden aikana nousi 46 %. Nuorten lisääntynyt psyykkinen
oireilu johti ajoittain siihen, että työvuoroissa piti olla useampi työntekijä.
Aikuissosiaalityössä palvelun tarvetta aiheutti perusturvan riittämättömyys elämiseen. Suoranainen köyhyys
on lisääntynyt muiden taloudellisten ongelmien kasvaessa pitkittyneiden työttömyysjaksojen johdosta. Päihde-
ja mielenterveysongelmat, asumiseen liittyvät ongelmat ja erilaiset elämänkriisit (avioerot, kuolemantapaukset,
lomautukset, konkurssit) aiheuttavat sosiaalityön tarvetta ja ovat muuttaneet sosiaalityön sisältöä
kriisityön luonteiseksi. Oman lukunsa muodostavat 18–25-vuotiaat vailla tukevaa sosiaalista turvaverkkoa
olevat nuoret, joilla on useita edellä esitettyjä ongelmia samanaikaisesti ja jotka vaativat intensiivistä, suunnitelmallista
ja moniammatillista yhteistyötä ongelmissaan. Näiden nuorten osuus kasvoi vuoden 2010 lopussa
huomattavasti.
Toimeentulotukea nostavien kotitalouksien kokonaismäärässä kasvoi vuodesta 2009. Hakemusten keskiarvokäsittelyaika
oli 8 työpäivää johtuen siitä, että tilapäisesti kesäaikana ja vuodenvaihteessa käsittelyajat
venyivät. Lainmukaiseen käsittelyaikaan (7 työpäivää) pääsemistä edesauttoivat määräaikainen lisäresurssointi
ja hakemusten käsittely ylitöinä.
Maahanmuuttajapalveluiden tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten ja
paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys ja kotouttamislain mukainen toiminta. Vuosittain Porvoo vastaanottaa
n. 25–30 pakolaista ja 10 inkerinsuomalaista paluumuuttajaa. Kaupungilla on sopimus ELY-keskuksen
kanssa pakolaisten vastaanottamisesta. Ulkomaalaisväestön osuus Porvoon väestöstä oli 3,2 %
(30.9.2010), 86 eri maasta. Pakolaisten osuus kaikista maahanmuuttajista on noin kolmannes.
Kohtaamispaikka ”Meeting Point” maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille suomalaisille
jatkoi toimintaansa sisäministeriön rahoituksen turvin. Nuorisotoimen kanssa toimii yhteistyössä Nellaprojekti,
jonka tavoitteena on tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajanuoret. Sisäministeriö
myönsi 50 000 euroa projektirahoituksen ns. Haapor-hankkeseen, jossa jatketaan ja syvennetään psykososiaalisen
tuen osuutta pakolaisten vastaanottotyössä.
Vuoden 2010 alusta yhdistettiin nuorisoasema ja A-klinikka Nuorten ja aikuisten päihdeklinikaksi. Kehittämistyö
lähti heti hyvin käyntiin ja ensimmäisenä konkreettisena tuloksena syntyi tehostettu perhetyö. Muita
avopäihdetyön toteuttamismuotoja ovat olleet yksilö-, pari-, ryhmä- sekä kotikäynnit. Päihdeklinikalla toteutettiin
2010 onnistuneesti tehostettua avokatkaisuhoitoa. Klinikalle tulon syynä merkittävin on edelleen alkoholi,
toisena sekakäyttö ja kolmantena huumeet. Suurin asiakasmäärä oli ryhmässä alle 25-vuotiaat, missä
painopiste oli 18–25-vuotiaissa. Toinen painopiste oli ikäryhmässä 40–59-vuotiaat, mihin sijoittuu yhteensä
42 % asiakkaista.
Elokuussa 2010 käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama osana Etelä-Suomen mielenterveys- ja
päihdehanketta Elämä haltuun -hanke. Hankkeen päätavoitteena on perustaa osallistuviin kuntiin päiväkeskustoimintaa
sekä kehittää ja osin luoda päiväkeskuksiin toiminnallista sisältöä. Hanke tähtää myös kokemusasiantuntijoiden
äänen esille tuomiseen sekä vertaistoiminnan edellytyksien luomiseen itäisellä Uudellamaalla.
Koivula on päihdekuntoutujien tuetun asumisen yksikkö. Koivulassa annetaan psykososiaalista tukea ja
neuvontaa sekä ohjataan asukkaita yksilöllisesti päihdekuntoutuksessa. Koivulassa lisättiin mm. asukkaille
tarkoitettua ryhmätoimintaa ja otettiin uusia työtapoja käyttöön onnistuneesti. Käyttöaste nousi 96 %:iin ja
vuoden kolme viimeistä kuukautta käyttöaste oli 100 %.
Perheneuvolan toimintavuosi oli vilkas, asiakasmäärä kasvoi 40 %. Asiakaskäynnit olivat luonteeltaan ohjausta
ja neuvontaa, yksilöterapioita ja perhetutkimuksiin liittyviä käyntejä. Tulosyiden osalta suurimpia ryhmiä
olivat perhe- ja kasvatuskysymykset, (44 %), akuutti kriisitilanne (42 %) sekä lapsen herkkyysoireet (34 %).
Perheneuvolassa toteutettiin useita eri vertaisryhmiä: yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen lasten eroryhmä,
8-12-vuotiaiden tyttöjen ryhmä ja haastavien lasten vanhempien ryhmä. Lisäksi toteutettiin yhteistyössä
ehkäisevän päihdetyöntekijän kanssa Huhtisen koululla 5-6-luokkalaisten hyvinvointiryhmä.
49