I luku - EU Bookshop - Europa

Unionin yleinen tuomioistuin Toiminta
että komissio otti huomioon sen, että kyseessä oleva sinetin murtaminen oli asetuksen N:o 1/2003
23 artiklan 1 kohdan e alakohdan ensimmäinen soveltamistapaus (riidanalaisen päätöksen 109 perustelukappale),
ja täsmennettiin, että ensinnäkin tästä riippumatta kantajalla oli käytettävissään
lukuisia kartellioikeuden asiantuntijoita, toiseksi asetusta N:o 1/2003 oli muutettu yli kolme vuotta
ennen siihen kohdistuneita tarkastuksia, kolmanneksi kantajalle oli ilmoitettu sinetin murtamisen
seurauksista ja neljänneksi muita sinettejä oli jo kiinnitetty kantajan yritysryhmän muiden yritysten
rakennuksiin muutama viikko aiemmin. Lisäksi tuomiossa korostettiin, että pelkästään se, että
sinetti on murrettu, poistaa sen turvaavan vaikutuksen ja riittää näin ollen muodostamaan kilpailusääntöjen
rikkomisen. Unionin yleinen tuomioistuin katsoikin, että kantajalle määrättyä 38 miljoonan
euron suuruista sakkoa, joka vastasi noin 0,14:ää prosenttia sen liikevaihdosta, ei voida pitää
suhteettomana rikkomiseen nähden, kun otetaan huomioon sinetin murtamisen erityinen vakavuus,
kantajan yrityksen koko sekä tarve taata sakon riittävän varoittava vaikutus, jotta yritykselle
ei voi olla edullista murtaa komission tarkastusten yhteydessä kiinnittämää sinettiä.
2 Oikeuskäytäntö EY 81 artiklan (nykyisen SEUT 101 artiklan) alalla
a) Jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen
Asiassa T-18/05, IMI ym. vastaan komissio, 19.5.2010 antamassaan tuomiossa (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)
unionin yleinen tuomioistuin arvioi kantajien kilpailusääntöjen rikkomiseen
osallistumisen jatkuvuutta. Tältä osin tuomiossa korostettiin, että vaikka kilpailua rajoittavan
toiminnan kahden ilmenemismuodon välinen ajanjakso on merkityksellinen tekijä osoitettaessa
kilpailusääntöjen rikkomisen jatkuvuutta, ei kysymystä siitä, onko kyseinen ajanjakso riittävän pitkä
merkitäkseen rikkomisen keskeytymistä vai ei, pidä tutkia abstraktilla tasolla. Päinvastoin sitä on
arvioitava kyseessä olevan kartellin toiminnan asiayhteydessä. Kyseisessä tapauksessa tuomiossa
todettiin, että ajanjakso, jonka aikana kantajat eivät pitäneet yhteyttä tai jonka aikana ei ilmennyt
kantajien salaista yhteistyötä, on yli vuoden pidempi kuin ne ajat, joiden välein kartellin kolmanteen
osaan osallistuneet yritykset ilmaisivat tavallisesti yhteisen tahtonsa rajoittaa kilpailua. Koska
kantajat olivat osallistuneet kartelliin keskeytyksettä riidanalaisen ajanjakson aikana, tuomiossa
katsottiin, että komissio oli tehnyt oikeudellisen virheen ja että kantajille määrätyn sakon määrää
on muutettava sen huomioon ottamiseksi, että ne olivat osallistuneet kartelliin eri jaksoissa.
Sakon laskentapohjaa, joksi oli määritetty 110 prosenttia, alennettiin rikkomisen keston perusteella
100 prosenttiin.
b) Sakon määrän laskeminen
Teollisuuslanka-, viemäriputki- ja tupakkakartelleille osoitetuista komission sakkopäätöksistä nostetut
kanteet tarjosivat unionin yleiselle tuomioistuimelle tilaisuuden täsmentää ja havainnollistaa
tiettyjä sakkojen määrän laskentaan vaikuttavia tekijöitä.
Sakon laskentapohja
Asia T-452/05, BST vastaan komissio, 28.4.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)
oli kysymys kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistyneiden todellisesta taloudellisesta
kyvystä aiheuttaa vahinkoa kilpailulle. Sen osalta tuomiossa todettiin, että vaikka vertikaalinen integroituminen
ja tuotevalikoiman laajuus voivatkin joissain tapauksissa olla merkityksellisiä arvioitaessa
sitä vaikutusvaltaa, jota yritys kykenee harjoittamaan markkinoilla, ja vaikka ne voivatkin
markkinaosuuden ja kyseisiltä markkinoilta saatavan liikevaihdon rinnalla olla lisäosoituksia tästä
vaikutusvallasta, tässä tapauksessa on syytä katsoa, että kantajan väitteet, jotka koskevat muiden
asianomaisten yritysten vertikaalista integraatiota, eivät osoita, että viimeksi mainituilla olisi erityisiä
ja merkittäviä kilpailuetuja kyseisillä markkinoilla.
118 Vuosikertomus 2010