I luku - EU Bookshop - Europa

Toiminta Unionin yleinen tuomioistuin
velvollisuuden noudattamiseen. Tästä syystä se, että komissio on tutkinut sen, onko tuki mainitun
ohjelman mukainen, ei ole sellainen aloite, joka ylittää komission toimivallan. Niiden kansallisten
viranomaisten harkintavalta, jotka tuen ovat myöntäneet, ei näin ollen voi rajoittaa komission
harkintavaltaa.
b) Taloudellisen edun myöntäminen
Yhdistetyissä asioissa T-425/04, T-444/04, T-450/04 ja T-456/04, Ranska ym. vastaan komissio,
21.5.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) katsottiin, että kansallisten
viranomaisten julkisuudessa esittämistä lausunnoista oli yritykselle merkittävää etua, koska
ne lisäsivät rahoitusmarkkinoiden luottamusta yritykseen. Lisäksi lausunnot mahdollistivat sen,
että yritys sai helpommin ja edullisemmin uutta lainaa lyhytaikaisten luottojensa maksamiseen,
ja lievittivät siten osaltaan yrityksen erittäin vaikeaa taloudellista tilannetta. Tällaiset lausunnot
vaikuttavat ratkaisevasti luottoluokituslaitosten reaktioon. Kaikenlainen myönteinen vaikuttaminen
yrityksen luottoluokitukseen, vaikka kyse olisi vain sellaisista julkisista lausunnoista, jotka
ovat omiaan herättämään tai vahvistamaan sijoittajien luottamusta, alentaa välittömästi yritykselle
jälleen rahoituksen hankkimisesta pääomamarkkinoilta aiheutuvia kustannuksia.
Tuomiossa täsmennettiin, että yhteyden osoittaminen väitetyn edun ja valtion varojen käytön välillä
edellyttää periaatteessa sitä, että kyseinen etu liittyy kiinteästi vastaavaan valtion talous arviosta
maksettuun menoerään tai että se muodostaa valtiolle asetettujen oikeudellisesti sitovien velvoitteiden
perusteella riittävän konkreettisen taloudellisen riskin valtion talousarviolle. Tuomiossa katsottiin,
että jotta nämä viranomaisten lausunnot voitaisiin rinnastaa valtiontakaukseen tai jotta ne
voitaisiin tulkita peruuttamattomaksi sitoumukseksi määrätyn rahoitustuen, kuten lyhytaikaisten
luottojen maksamiseen tarkoitetun lainan myöntämisestä, lausunnoissa on sitouduttava konkreettisesti,
ehdottomasti ja peruuttamattomasti myöntämään tukea julkisista varoista. Lisäksi niissä on
mainittava nimenomaisesti joko myönnettävän tuen tai takauksella katettavan velan määrä tai ainakin
jokin ennalta määritelty rahoituskehys, kuten luottolimiitti, sekä myönnettävän tuen ehdot.
Se, että jäsenvaltio on ottanut kantaa jonkin tietyn yrityksen maineeseen rahoitusmarkkinoilla, ei
yksinään riitä osoittamaan, että valtion varoihin kohdistuisi sellainen riski, jonka voitaisiin katsoa
merkitsevän sellaista EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion varojen siirtämistä, jolla olisi
riittävän kiinteä yhteys näillä lausunnoilla tuotettuun etuun.
Asiassa T-177/07, Mediaset vastaan komissio, 15.6.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu
oikeus tapauskokoelmassa, muutoksenhaku vireillä) muistutettiin, että oikeuskäytännössä on hyväksytty
se, että tietyille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden ei välttämättä tarvitse
olla yrityksiä, suoraan myönnettyä etua voidaan pitää välillisenä etuna ja näin ollen valtion tukena
muille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka ovat yrityksiä. Väitettä, jonka mukaan
kulut tajille myönnettyä avustusta ei voida pitää valtiontukena sellaisten toimijoiden hyväksi, jotka
tarjoavat kulutustavaroita tai -palveluja, ei siten voida hyväksyä.
c) Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut
Yhdistetyissä asioissa T-568/08 ja T-573/08, M6 ja TF1 vastaan komissio, 1.7.2010 annetussa tuomiossa
(ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, muutoksenhaku vireillä) katsottiin, että näke mys,
jonka mukaan neljännen asiassa Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg 24.7.2003 annetun
tuomion 18 88–93 kohdassa määritellyn edellytyksen täyttäminen olisi ehtona EY 86 artiklan
2 kohdassa määrätyn poikkeuksen myöntämiselle, perustuu siihen, että M6 on sekoittanut toi-
18 Asia C-280/00 (Kok. s. I-7747).
Vuosikertomus 2010 127