I luku - EU Bookshop - Europa

Unionin tuomioistuin Oikeuskäytäntö
Unionin tuomioistuin määritteli unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten vaikutuksia
asiassa Brita (C-386/08, tuomio 25.2.2010), jossa tuli esille useita merkittäviä kysymyksiä
kansain välisten sopimusten ja erityisesti EY–Israel-assosiaatiosopimuksen 4 tulkinnasta.
Unionin tuomioistuin täsmensi, että valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 5
määräyksiä sovelletaan valtion ja kansainvälisen järjestön väliseen sopimukseen, kuten EY–
Israel-assosiaatiosopimukseen, siltä osin kuin nämä määräykset ilmentävät yleistä kansainvälistä
tapa oikeutta. Assosiaatiosopimuksen määräyksiä, joissa määritellään sopimuksen alueellinen
soveltamis ala, on tulkittava sen periaatteen mukaisesti, jonka mukaan sopimuksesta ei saa olla
haittaa tai etua kolmansille (pacta tertiis nec nocent nec prosunt). Näiden periaatteiden valossa
unionin tuomioistuin katsoi, että tuojavaltion tulliviranomaiset voivat evätä EY–Israel-assosiaatiosopimuksen
mukaisen etuuskohtelun Länsirannalta peräisin olevilta tavaroilta. Toisesta
assosiaatio sopimuksesta, EY–PLO-assosiaatiosopimuksesta 6 seuraa, että ainoastaan Länsirannan
ja Gazan alueen tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita voidaan pitää
Länsi rannan ja Gazan alueen alkuperätuotteina. Mikäli EY–Israel-assosiaatiosopimusta tulkittaisiin
niin, että Israelin viranomaisilla on tullitoimivalta Länsirannalta peräisin olevien tavaroiden osalta,
tämä velvoittaisi Palestiinan tulliviranomaiset olemaan käyttämättä toimivaltaansa, joka niille
kuitenkin kuuluu EY–PLO-sopimuksen määräysten perusteella. Tällaisella tulkinnalla luotaisiin
kolmannelle velvoite ilman tämän suostumusta, ja se olisi siten vastoin edellä mainittua yleisen
kansain välisen oikeuden pacta tertiis nec nocent nec prosunt -periaatetta, sellaisena kuin se on
kodifioituna Wienin yleissopimuksessa.
Lisäksi unionin tuomioistuin täsmensi, että EY–Israel-assosiaatiosopimuksen mukaisessa menettelyssä
tuojavaltion tulliviranomainen ei ole sidottu esitettyyn alkuperäselvitykseen ja viejävaltion
tulliviranomaisen antamaan vastaukseen, mikäli tässä vastauksessa ei esitetä riittäviä tietoja tavaroiden
tosiasiallisen alkuperän määrittämiseksi.
Kuten aikaisempina vuosina, oikeus saada tutustua toimielinten asiakirjoihin on ollut oikeudenkäyntien
kohteena, ja kolmessa tuomiossa asiaan kiinnitetään erityistä huomiota. Asiassa komissio
vastaan Bavarian Lager (C-28/08 P, tuomio 29.6.2010) unionin tuomioistuin paneutui asetuksen (EY)
N:o 1049/2001 7 ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 8 keskinäiseen suhteeseen.
Asetuksessa N:o 1049/2001 asetetaan oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin pääsäännöksi,
mutta siinä säädetään poikkeuksista, erityisesti silloin, kun tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi
yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa, erityisesti unionin lainsäädännön mukaista
henkilötietojen suojaa. Unionin tuomioistuimen mukaan silloin, kun asetukseen N:o 1049/2001
perustuvalla hakemuksella pyydetään oikeutta tutustua henkilötietoja sisältävään asiakirjaan,
asetuksen N:o 45/2001 säännökset tulevat kaikilta osin sovellettaviksi. Ottamatta huomioon tätä
4 Brysselissä 20.11.1995 allekirjoitettu, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Israelin välisestä assosiaatiosta
tehty Euro–Välimeri-sopimus (EYVL 2000, L 147, s. 3).
5 23.5.1969 tehty valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus (Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuskokoelma,
nide 1155, s. 331).
6 Brysselissä 24.2.1997 allekirjoitettu Euroopan yhteisön sekä Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaishallinnon
puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) väliaikainen kauppaa ja yhteistyötä koskeva Euro–
Välimeri-assosiaatiosopimus (EYVL 1997, L 187, s. 3).
7 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).
8 Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden
tieto jen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
N:o 45/2001 (EYVL L 8, s. 1).
14 Vuosikertomus 2010