I luku - EU Bookshop - Europa

More documents

Recommendations

Info

Unionin tuomioistuin Oikeuskäytäntö rattuna ja näin ollen kyseiset kuluttajat saavat mainitussa mainoksessa kehutun säästön ostamalla säännöllisesti päivittäistavaransa mainostajan liikkeestä kilpailijan liikkeen sijaan, tai sellaisen virheellisen käsityksen perusteella, että kaikki mainostajan tuotteet ovat halvempia kuin kilpailijan tuotteet. Se voi osoittautua harhaanjohtavaksi myös, jos todetaan, että vain hintoja koskevaa vertailua varten on valittu elintarvikkeita, joissa kuitenkin on eroja, jotka ovat omiaan vaikuttamaan huomattavasti keskivertokuluttajan valintaan, ja mainitut erot eivät ilmene kyseisestä mainoksesta. Unionin tuomio istuin katsoi vielä, että todennettavuutta koskeva vaatimus 30 edellyttää kahden tuote valikoiman hintoja vertailevan mainoksen osalta, että tavarat on voitava yksilöidä mainitun mainoksen sisältämien tietojen perusteella, jolloin vastaanottaja kykenee varmistumaan siitä, että hän on saanut asianmukaisesti tietoa niiden päivittäistavaraostojen suhteen, joita hän tulee tekemään. Televiestinnän alalla on annettu erityisen runsaasti oikeuskäytäntöä tänä vuonna. Asiassa Polska Telefonia Cyfrowa (C-99/09, tuomio 1.7.2010) unionin tuomioistuimella oli tilaisuus tulkita ns. yleispalveludirektiivin 2002/22/EY 31 30 artiklan 2 kohtaa, joka koskee matkapuhelinnumeroiden siirrettävyyden, joka antaa tilaajalle mahdollisuuden säilyttää sama puhelinnumero operaattorin vaihtuessa, kustannuksia. Unionin tuomioistuimen mukaan kyseistä artiklaa on tulkittava siten, että kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava huomioon matkapuhelinoperaattoreille numeron siirtopalvelun toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset arvioidessaan, onko kuluttajilta kyseisen palvelun käytöstä perittävällä maksulla ehkäisevä vaikutus. Tällä viranomaisella säilyy kuitenkin mahdollisuus vahvistaa operaattorien perimän maksun enimmäismäärä jälkimmäisille aiheutuneita kustannuksia alhaisemmaksi, jos pelkästään näiden kustannusten perusteella laskettu maksu on omiaan vaikuttamaan ehkäisevästi siihen, että kuluttajat käyttävät siirtomahdollisuutta. Edelleen televiestinnän alalla on pantava merkille asia Alassini ym. (C-317/08, C-318/08, C-319/08 ja C-320/08, tuomio 18.3.2010), jossa unionin tuomioistuin vastasi ennakkoratkaisukysymykseen, joka koski tehokkaan oikeussuojan periaatteen tulkintaa suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään velvollisuudesta etsiä sovintoratkaisua muuten kuin tuomioistuinteitse, mikä on edellytyksenä asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi tietyissä palveluntarjoajien ja kuluttajien välisissä riidoissa, jotka kuuluvat ns. yleispalveludirektiivin 32 soveltamisalaan. Unionin tuomioistuimen mukaan kyseisen direktiivin 34 artiklan 1 kohdassa asetetaan jäsenvaltioille tavoitteeksi ottaa käyttöön tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt sellaisten riitojen käsittelemiseksi, joiden osapuolina on kuluttajia ja jotka kuuluvat mainitun direktiivin soveltamisalaan. Kansallinen säännöstö, jossa on otettu käyttöön tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelumenettely ja tehty pakolliseksi siihen turvautuminen ennen kuin asia voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei vaaranna direktiivillä tavoitellun yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista vaan on pikemminkin omiaan vahvistamaan sen tehokasta vaikutusta, koska kyseisellä säännöstöllä mahdollistetaan riitojen nopeampi ja kustannuksiltaan edullisempi ratkaiseminen sekä tuomioistuinten työtaakan vähentäminen. Unionin tuomioistuin katsoo näin ollen, että kansallisessa säännöstössä pakolliseksi tehty, sovintomenettelyyn turvautumista koskeva lisäetappi ennen asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi ei ole ristiriidassa vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen sekä tehokkaan oikeussuojan periaatteen kanssa, kunhan se ei johda osapuolia sitovaan päätökseen, se ei viivästytä oikeudenkäyntimenettelyä eikä aiheuta liian suuria kustannuksia kuluttajille ja kunhan 30 Harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 84/450, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/55, 3 a artiklan 1 kohdan c alakohta. 31 Yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla 7.3.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) (EYVL L 108, s. 51). 32 Ks. edellinen alaviite. 30 Vuosikertomus 2010
Oikeuskäytäntö Unionin tuomioistuin sähköinen viestintätapa ei ole ainoa keino päästä kyseisen menettelyn piiriin ja kunhan välitoimet ovat mahdollisia kiireellisissä poikkeuksellisissa tapauksissa. Tämän jälkeen asiassa Vodafone ym. (C-58/08, tuomio 8.6.2010) unionin tuomioistuimen oli otettava kantaa verkkovierailuja yleisissä matkapuhelinverkoissa koskevan asetuksen (EY) N:o 717/2007 33 pätevyyteen asiassa, jossa olivat vastakkain yhtäältä useita yleisten matkapuhelinverkkojen operaattoreita ja toisaalta kansallisia viranomaisia ja joka koski kyseisen asetuksen soveltamisesta annettujen kansallisten säännösten pätevyyttä. Unionin tuomioistuin, jolle oli esitetty kolme ennakko ratkaisukysymystä, totesi aluksi, että tässä EY 95 artiklan perusteella annetussa asetuksessa noudatetaan yhteistä lähestymistapaa, jotta varmistetaan, että maanpäällisten yleisten matkapuhelinverkkojen käyttäjät eivät joudu maksamaan unionin laajuisista verkkovierailupalveluista kohtuuttomia hintoja ja että eri maiden matkapuhelinoperaattorit voivat toimia yhden yhteisen ja johdonmukaisen sekä objektiivisiin kriteereihin perustuvan sääntelyjärjestelmän puitteissa, ja samalla edistetään sisämarkkinoiden asianmukaista toimivuutta korkeatasoisen kuluttajansuojan saavuttamiseksi ja operaattoreiden välisen kilpailun turvaamiseksi. Käsitellessään tämän jälkeen kysymystä siitä, noudatetaanko asetuksessa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita, kun siinä vahvistetaan paitsi keskimääräisten tukkuhintojen enimmäismäärät minuutilta myös vähittäishintojen enimmäismäärät ja kun siinä säädetään velvollisuudesta antaa tietoja verkkovierailuasiakkaille, unionin tuomioistuin katsoi, että kun otetaan huomioon unionin lainsäätäjän laaja harkintavalta kyseisellä alalla, se saattoi legitiimisti katsoa objektiivisten kriteerien ja kattavan tutkimuksen perusteella, että pelkkien tukkumarkkinoiden sääntelyllä ei päästäisi samaan lopputulokseen kuin sääntelyllä, joka kattaa sekä tukku- että vähittäismarkkinat, mikä teki tästä viimeksi mainitusta sääntelystä tarpeellisen, ja että tiedottamisvelvollisuus vahvistaa hintakattojen vahvistamisen tehokasta vaikutusta. Tämän arvioinnin yhteydessä unionin tuomioistuin katsoi, ettei toissijaisuussperiaatetta ole loukattu, kun otetaan huomioon tukkuhintojen ja vähittäishintojen keskinäinen riippuvuus sekä kyseisellä asetuksella käyttöön otetun yhteisen lähestymistavan vaikutukset, joiden takia asetuksen tavoite voitiin toteuttaa paremmin unionin tasolla. Asia komissio vastaan Belgia (C-222/08, tuomio 6.0.2010) liittyi komission vireille saattamaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaan menettelyyn tilanteessa, jossa Belgian kuningaskunta oli pannut osittain täytäntöön ns. yleispalveludirektiivin 34 12 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan sekä liitteessä IV olevan A osan. Unionin tuomioistuin totesi aluksi, että koska kyseisessä direktiivissä ainoastaan vahvistetaan säännöt, joiden mukaan yleispalvelun tarjoamisen nettokustannukset on laskettava, kun kansalliset sääntelyviranomaiset katsovat, että yleispalvelun tarjoaminen voi muodostaa kohtuuttoman rasitteen, kyseinen jäsenvaltio ei ole jättänyt noudattamatta velvoitteitaan, kun se on itse vahvistanut edellytykset, joiden mukaan on määritettävä, onko kyseinen rasite kohtuuton vai ei. Tämän jälkeen unionin tuomioistuin täsmensi, että sitomalla järjestelmät yleispalvelun tarjoamisen yritykselle mahdollisesti aiheuttamien nettokustannusten kattamiseksi siihen, että tälle yritykselle aiheutuu kohtuuton rasite, yhteisön lainsäätäjä on halunnut sulkea pois mahdollisuuden, että kaikki yleispalvelun tarjoamisen nettokustannukset antaisivat automaattisesti oikeuden saada korvausta, koska yleispalvelun nettokustannukset eivät välttämättä merkitse kaikille kyseessä oleville yrityksille kohtuutonta rasitetta. Näissä olosuhteissa kohtuuton rasite, joka kansallisen sääntelyviranomaisen oli todettava ennen korvauksen myöntämistä, täytyi olla rasite, joka kullekin kyseessä olevalle yritykselle oli kohtuuton sen sietokykyyn nähden, kun otetaan huomioon yrityksen ominaisuudet (varustetaso, taloudellinen tilanne ja rahoitustilanne, markkinaosuus jne.). Unionin tuomioistuin totesi vielä, että kyseinen jäsenvaltio, 33 Verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella ja direktiivin 2002/21/EY muuttamisesta 27.6.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 717/2007 (<strong>EU</strong>VL L 171, s. 32). 34 Ks. alaviite 31. Vuosikertomus 2010 31
Page 1: E U R O O P A N U N I O N I N T U O
Page 4 and 5: Toimitustyö päättynyt: 1.1.2011
Page 6 and 7: Unionin tuomioistuin Sisällys III
Page 9: I luku Unionin tuomioistuin
Page 12 and 13: Unionin tuomioistuin Kehitys ja toi
Page 14 and 15: Unionin tuomioistuin Oikeuskäytän
Page 61 and 62: Jäsenet Unionin tuomioistuin 1 Uni
Page 63 and 64: Jäsenet Unionin tuomioistuin Rosar
Page 65 and 66: Jäsenet Unionin tuomioistuin Endre
Page 67 and 68: Jäsenet Unionin tuomioistuin Egils
Page 69 and 70: Jäsenet Unionin tuomioistuin Yves
Page 71 and 72: Jäsenet Unionin tuomioistuin Camel
Page 73 and 74: Jäsenet Unionin tuomioistuin Niilo
Page 75: Muutokset Unionin tuomioistuin 2 Un
Page 78 and 79: Unionin tuomioistuin Protokollajär
Page 80 and 81: Unionin tuomioistuin Entiset jäsen
Page 83:
Oikeudenkäyntitilastot Unionin tuo
Page 86 and 87:
Unionin tuomioistuin Oikeudenkäynt
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 113 and 114:
Toiminta Unionin yleinen tuomioistu
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155:
Kokoonpano Unionin yleinen tuomiois
Page 158 and 159:
Unionin yleinen tuomioistuin Jäsen
Page 160 and 161:
Page 162 and 163:
Page 164 and 165:
Page 166 and 167:
Page 169:
Muutokset Unionin yleinen tuomioist
Page 172 and 173:
Unionin yleinen tuomioistuin Protok
Page 175:
Oikeudenkäyntitilastot Unionin yle
Page 178 and 179:
Unionin yleinen tuomioistuin Oikeud
Page 180 and 181:
Page 182 and 183:
Page 184 and 185:
Page 186 and 187:
Page 188 and 189:
Page 190 and 191:
Page 192 and 193:
Page 194 and 195:
Page 197:
III luku Euroopan unionin virkamies
Page 200 and 201:
Virkamiestuomioistuin Toiminta 3. K
Page 202 and 203:
Virkamiestuomioistuin Toiminta mä
Page 204 and 205:
Virkamiestuomioistuin Toiminta unio
Page 206 and 207:
Virkamiestuomioistuin Toiminta jär
Page 208 and 209:
Virkamiestuomioistuin Toiminta sair
Page 211:
Kokoonpano Virkamiestuomioistuin B
Page 214 and 215:
Virkamiestuomioistuin Jäsenet Hari
Page 217:
Muutokset Virkamiestuomioistuin 2 M
Page 221:
Entinen jäsen Virkamiestuomioistui
Page 225 and 226:
Oikeudenkäyntitilastot Virkamiestu
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235:
IV luku Tapaamiset ja vierailut
Page 238 and 239:
Tapaamiset ja vierailut Viralliset
Page 241 and 242:
Opintomatkat Tapaamiset ja vierailu
Page 243 and 244:
Opintomatkat Tapaamiset ja vierailu
Page 245:
Juhlalliset istunnot Tapaamiset ja
Page 248 and 249:
Tapaamiset ja vierailut Osallistumi
Page 250 and 251:
Tapaamiset ja vierailut Osallistumi
Page 252:
joulukuu 2010 Sisäisen tarkastukse
Page 259 and 260:
MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? Maksutt
show all

I luku - EU Bookshop - Europa

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?