I luku - EU Bookshop - Europa
I luku - EU Bookshop - Europa
I luku - EU Bookshop - Europa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Unionin yleinen tuomioistuin Toiminta<br />
jonkin espanjalaisen jalostajan liittymään siihen. Siinä ei myöskään ole mitään, minkä perusteella<br />
voitaisiin näyttää toteen, että Deltafina olisi ottanut hoitaakseen toiminnat, jotka tavallisesti liittyvät<br />
kartellin johtajan rooliin, kuten kokousten puheenjohtajuuden tai tiettyjen tietojen keskittämisen<br />
ja jakelun. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin piti täyden harkintavaltansa puitteissa<br />
asian mukaisena alentaa Deltafinalle määrättyä sakkoa 11,88 miljoonasta eurosta 6,12 miljoonaan<br />
euroon.<br />
c) Emoyhtiön vastuu tytäryhtiönsä kilpailusääntöjen vastaisesta toiminnasta –<br />
yhteisvastuu<br />
Asiassa T-40/06, Trioplast Industrier vastaan komissio, 13.9.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu<br />
oikeustapauskokoelmassa) tuodaan useita täsmennyksiä sääntöihin, jotka koskevat emoyhtiöiden<br />
yhteisvastuuta niiden tytäryhtiöille määrätyistä sakoista.<br />
Ensinnäkin tuomiossa katsottiin, ettei sitä, että emoyhtiölle on määrätty sama laskentapohja kuin<br />
kartelliin suoraan osallistuneelle tytäryhtiölle jakamatta tätä laskentapohjaa peräkkäisten emoyhtiöiden<br />
kesken, voida sinänsä pitää epäasianmukaisena. Komission päätöksen tarkoituksena on<br />
ollut mahdollistaa se, että emoyhtiöön voidaan soveltaa samaa laskentapohjaa kuin siihen olisi<br />
sovellettu, jos se olisi osallistunut kartelliin suoraan, mikä on täysin kilpailupolitiikan tavoitteen<br />
mukaista.<br />
Tuomiossa huomautetaan vielä, että jos kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistynyt tytäryhtiö on<br />
tarkastelujakson aikana ollut usean eri taloudellisen yksikön omistuksessa, sitä, että emoyhtiöiden<br />
syyksi luettava kumuloitu määrä on korkeampi kuin kyseiselle tytäryhtiön syyksi luettava määrä tai<br />
kumuloitu määrä, ei voida pitää epäasianmukaisena.<br />
Sen sijaan tuomiossa todetaan, että komissio oli väärässä, kun se pidätti päätöksessään itselleen<br />
vapauden periä sakon kummalta tahansa oikeushenkilöltä sen mukaan, miten maksukykyisiä ne<br />
ovat. Tämä valinnanvapaus nimittäin merkitsee, että kantajalta tosiasiallisesti perittävän sakon<br />
määrä riippuu sitä edeltäneiltä emoyhtiöiltä perittyjen sakkojen määristä ja päinvastoin, vaikka<br />
nämä yhtiöt eivät ole koskaan muodostaneet keskenään taloudellista yksikköä eivätkä siten ole<br />
yhteis vastuussa rikkomisesta. Lisäksi tuomiossa katsotaan, että rangaistusten ja seuraamusten<br />
yksilöllisyyden periaatteen mukaan kantajan tosiasiallisesti suorittama määrä ei voi olla suurempi<br />
kuin sen osuus emoyhtiöiden yhteisvastuusta. Tämän osuuden on vastattava kantajan syyksi<br />
luettavan määrän suhteellista osuutta tytäryhtiölle määrätyn sakon maksamista koskevasta peräkkäisten<br />
emoyhtiöiden yhteisvastuusta. Tässä tapauksessa tuomiossa katsottiin, ettei komissio<br />
noudattanut kyseisessä päätöksessä velvollisuuttaan ilmoittaa kantajalle selvästi määrä, joka sen<br />
on suoritettava sakkona siltä tarkastelujaksolta, jonka osalta sen katsotaan olevan yhteisvastuussa<br />
tytäryhtiönsä syyksi luetusta kilpailusääntöjen rikkomisesta. Tällä perusteella komission päätös kumottiin<br />
siltä osin kuin se koski Trioplast Industrieria, ja Trioplast Industrierin syyksi luettava määrä,<br />
jonka perusteella komission on määriteltävä sen osuus tytäryhtiölle määrätyn sakon maksamista<br />
koskevasta peräkkäisten emoyhtiöiden yhteisvastuusta, vahvistettiin 2,73 miljoonaksi euroksi.<br />
3 Oikeuskäytäntö EY 82 artiklan (nykyisen S<strong>EU</strong>T 102 artiklan) alalla<br />
Asiassa T-321/05, AstraZeneca vastaan komissio, 1.7.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu<br />
oikeustapauskokoelmassa, muutoksenhaku vireillä) otettiin kantaa sellaisen komission päätöksen<br />
laillisuuteen, jonka mukaan kantaja oli rikkonut EY 82 artiklaa ensinnäkin antamalla kansallisille<br />
patenttitoimistoille harhaanjohtavia tietoja ja toiseksi poistamalla rekisteristä sellaisten lääkevalmisteiden<br />
myyntiluvat, joiden patentti on rauennut.<br />
120 Vuosikertomus 2010