17.11.2012 Views

I luku - EU Bookshop - Europa

I luku - EU Bookshop - Europa

I luku - EU Bookshop - Europa

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Unionin yleinen tuomioistuin Toiminta<br />

jonkin espanjalaisen jalostajan liittymään siihen. Siinä ei myöskään ole mitään, minkä perusteella<br />

voitaisiin näyttää toteen, että Deltafina olisi ottanut hoitaakseen toiminnat, jotka tavallisesti liittyvät<br />

kartellin johtajan rooliin, kuten kokousten puheenjohtajuuden tai tiettyjen tietojen keskittämisen<br />

ja jakelun. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin piti täyden harkintavaltansa puitteissa<br />

asian mukaisena alentaa Deltafinalle määrättyä sakkoa 11,88 miljoonasta eurosta 6,12 miljoonaan<br />

euroon.<br />

c) Emoyhtiön vastuu tytäryhtiönsä kilpailusääntöjen vastaisesta toiminnasta –<br />

yhteisvastuu<br />

Asiassa T-40/06, Trioplast Industrier vastaan komissio, 13.9.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu<br />

oikeustapauskokoelmassa) tuodaan useita täsmennyksiä sääntöihin, jotka koskevat emoyhtiöiden<br />

yhteisvastuuta niiden tytäryhtiöille määrätyistä sakoista.<br />

Ensinnäkin tuomiossa katsottiin, ettei sitä, että emoyhtiölle on määrätty sama laskentapohja kuin<br />

kartelliin suoraan osallistuneelle tytäryhtiölle jakamatta tätä laskentapohjaa peräkkäisten emoyhtiöiden<br />

kesken, voida sinänsä pitää epäasianmukaisena. Komission päätöksen tarkoituksena on<br />

ollut mahdollistaa se, että emoyhtiöön voidaan soveltaa samaa laskentapohjaa kuin siihen olisi<br />

sovellettu, jos se olisi osallistunut kartelliin suoraan, mikä on täysin kilpailupolitiikan tavoitteen<br />

mukaista.<br />

Tuomiossa huomautetaan vielä, että jos kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistynyt tytäryhtiö on<br />

tarkastelujakson aikana ollut usean eri taloudellisen yksikön omistuksessa, sitä, että emoyhtiöiden<br />

syyksi luettava kumuloitu määrä on korkeampi kuin kyseiselle tytäryhtiön syyksi luettava määrä tai<br />

kumuloitu määrä, ei voida pitää epäasianmukaisena.<br />

Sen sijaan tuomiossa todetaan, että komissio oli väärässä, kun se pidätti päätöksessään itselleen<br />

vapauden periä sakon kummalta tahansa oikeushenkilöltä sen mukaan, miten maksukykyisiä ne<br />

ovat. Tämä valinnanvapaus nimittäin merkitsee, että kantajalta tosiasiallisesti perittävän sakon<br />

määrä riippuu sitä edeltäneiltä emoyhtiöiltä perittyjen sakkojen määristä ja päinvastoin, vaikka<br />

nämä yhtiöt eivät ole koskaan muodostaneet keskenään taloudellista yksikköä eivätkä siten ole<br />

yhteis vastuussa rikkomisesta. Lisäksi tuomiossa katsotaan, että rangaistusten ja seuraamusten<br />

yksilöllisyyden periaatteen mukaan kantajan tosiasiallisesti suorittama määrä ei voi olla suurempi<br />

kuin sen osuus emoyhtiöiden yhteisvastuusta. Tämän osuuden on vastattava kantajan syyksi<br />

luettavan määrän suhteellista osuutta tytäryhtiölle määrätyn sakon maksamista koskevasta peräkkäisten<br />

emoyhtiöiden yhteisvastuusta. Tässä tapauksessa tuomiossa katsottiin, ettei komissio<br />

noudattanut kyseisessä päätöksessä velvollisuuttaan ilmoittaa kantajalle selvästi määrä, joka sen<br />

on suoritettava sakkona siltä tarkastelujaksolta, jonka osalta sen katsotaan olevan yhteisvastuussa<br />

tytäryhtiönsä syyksi luetusta kilpailusääntöjen rikkomisesta. Tällä perusteella komission päätös kumottiin<br />

siltä osin kuin se koski Trioplast Industrieria, ja Trioplast Industrierin syyksi luettava määrä,<br />

jonka perusteella komission on määriteltävä sen osuus tytäryhtiölle määrätyn sakon maksamista<br />

koskevasta peräkkäisten emoyhtiöiden yhteisvastuusta, vahvistettiin 2,73 miljoonaksi euroksi.<br />

3 Oikeuskäytäntö EY 82 artiklan (nykyisen S<strong>EU</strong>T 102 artiklan) alalla<br />

Asiassa T-321/05, AstraZeneca vastaan komissio, 1.7.2010 annetussa tuomiossa (ei vielä julkaistu<br />

oikeustapauskokoelmassa, muutoksenhaku vireillä) otettiin kantaa sellaisen komission päätöksen<br />

laillisuuteen, jonka mukaan kantaja oli rikkonut EY 82 artiklaa ensinnäkin antamalla kansallisille<br />

patenttitoimistoille harhaanjohtavia tietoja ja toiseksi poistamalla rekisteristä sellaisten lääkevalmisteiden<br />

myyntiluvat, joiden patentti on rauennut.<br />

120 Vuosikertomus 2010

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!