Kommunikaatioympäristöjen kehittäminen VAVA II -hankkeessa

11liset kehittämisohjelmat. YK:n julistukset kehitysvammaisten (1971) ja vammaisten ihmisten oikeuksista(1975) sekä vammaisten vuoden nimeäminen (1981) ovat vaikuttaneet vammaisten ihmistenasemaan ja heidän on haluttu integroituvan yhteiskuntaan. Käänne oikeudelliseen suuntaantapahtui 3. joulukuuta 1982 hyväksytyn yleismaailmallisen toimintaohjelman myötä, jolloin vammaisuuttaalettiin määritellä henkilön ja hänen ympäristönsä suhteen kautta. (Kumpuvuori, Högbacka2003,12.)Vammaisten vuosikymmenestä (1983–1992) alkoivat vammaisten henkilöiden työ- ja koulutusmahdollisuudetparantua. YK hyväksyi vammaisten yhdenvertaisuutta koskevat ohjeet ja vammaistenoikeuksia koskevan yleissopimuksen joulukuussa 2006. Yleissopimuksen on allekirjoittanut 115maata, myös Suomi, ja seitsemän maata on sen ratifioinut. (Kumpuvuori, Högbacka 2003,12.) Oikeuksientoteutus jää kuitenkin usein julistusten tasolle, sillä sopimusten toteuttamisen käytännötovat erilaiset eri maissa (Loijas 2007).Uuden vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO 2010-2015) toimenpiteillä pyritään turvaamaanvammaisten henkilöiden oikeudenmukainen asema, syrjimättömyys ja osallistuminen. Ohjelmaperustuu valtioneuvoston vuonna 2006 eduskunnalle antamaan vammaispoliittiseen selontekoonja Suomen vuonna 2007 allekirjoittamaan YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista.SyrjäytymisvaaraKommunikointivaikeuksiensa vuoksi puhevammainen henkilö voi jäädä ilman paitsi tulkkipalveluamyös muita hänelle kuuluvia etuuksia. Etuuksista syrjäytyminen voi johtua siitä, etteivät henkilötitse tai heidän läheisensä tiedä kommunikaation tukemisen mahdollisuuksista. Palvelujen myöntämisessäon ollut myös vaihtelevuutta.Uusi vammaispoliittinen ohjelma painottaa vammaisten henkilöiden osallisuuden tukemista ihmisoikeuksiinkuuluvana. Siinä korostetaan vammaisen yhtä hyvin kuin vammattomankin henkilönelämän mielekkyyden perustaa; itsenäisiä valintoja, omista asioista päättämistä ja yhteiskunnalliseenja sosiaaliseen elämään osallistumista. Jos henkilön kyky ilmaista itseään on puutteellinen taipuuttuu lähes kokonaan, hänen mahdollisuutensa osallistumiseen ilman kommunikaatioapua ovatvähäiset. Ilmaisukeinon puuttuminen asettaa puhevammaisen henkilön syrjäytymisvaaraan.Vammaispolitiikan keskeinen haaste onkin osallisuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen.Tähän liittyy vammaisten henkilöiden oman tahdon ja mielipiteen kunnioittaminen ja syrjimättömyys.Tavoitteena on vahvistaa vammaispolitiikan asemaa osana yhteiskuntapolitiikkaa. (VAMPO2010-2015.)