Kommunikaatioympäristöjen kehittäminen VAVA II -hankkeessa

7Kuntoutumismahdollisuudet ovat kuitenkin usein rajallisia ja tosiasiat on hyväksyttävä, sillä kaikkienmonivammaisten henkilöiden kommunikaatiotaidot eivät kehity tietoisen vuorovaikutuksentasolle. Silti heidän vuorovaikutuksensa voi antaa heille hyvän elämänlaadun, jos myös lähi-ihmisetpitävät vuorovaikutusta tärkeänä. (Launonen 2007.)Kieli ja puhuminen ovat ihmisten erityispiirteitä, mutta pelkkä puhuminen ei vielä ole keskustelua,vaan se edellyttää yhteisen sisäisen näkemyksen virittämistä ja siihen kohdistettua tarkkaavaisuutta(Pirttilä-Backman & Keso 1998, 54), kiinnostuksen jakamista ja vuorovaikutusta. Vuorovaikutuson sosiaalista toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi ihmistä (Matikainen 2001, 19). Puhe eimyöskään ole ainoa keino vuorovaikutukseen pääsemiseen, vaan ihmiset kykenevät käyttämään jaymmärtämään symboleja. Vuorovaikutukseen kuuluu sekä kielellinen että ei-kielellinen ilmaisukuten ilmeet, eleet, liikkeet tai muutoin kannustaminen tai välinpitämättömyyden osoittaminen.(Matikainen 2001, 19). Ilmaisukeinoja ovat puheen lisäksi katseet, ilmeet, eleet ja äännähdykset(Huuhtanen 2001).Vuorovaikutuksen onnistuminen symboleja käyttäen edellyttää, että viestin lähettäjä ja vastaanottajaymmärtävät ne samalla tavalla. Yhteisen ymmärryksen saavuttaminen taas edellyttää kykyä asettuatoisen asemaan. (Helkama ym. 1998, 70.) Yhteisistä merkityksistä sopiminen onkin vuorovaikutuksenolennainen osa.Kommunikoinnin apuvälineet helpottavat puhevammaisen henkilön kommunikointia ja siten myöslisäävät hänen omatoimisuuttaan ja vuorovaikutustaan ympäristön kanssa. Tämä edellyttää kuitenkinyhteistyötä lähi-ihmisten kanssa ja, että myös he hyväksyvät kommunikaatiokeinon käyttämisen.Vaikka kaikkien vaikeavammaisten henkilöiden vuorovaikutustaidot eivät aina ylläkään samalletasolle, niin pienikin mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen parantaa heidän elämänlaatuaan.Jokaisellahan on oikeus mahdollisimman hyvään elämään. (Mäkelä 2005, 9-10.)Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät voidaan jakaa avusteisiin ja ei-avusteisiin menetelmiin(ks. taulukko 2). Avusteisessa kommunikaatiossa käytetään apuvälineitä ja ei-avusteissa henkilöitse tuottaa viestit (Launonen & Roisko 2001, 469).Taulukko 2. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmätEi -avusteinen kommunikaatiokeino Avusteinen kommunikaatiokeinoTunne- ja tahtoilmaisutToiminta- ja kehonviestitLuonnolliset eleetViittomatLähde: Launonen & Roisko 2001.EsineetKuvatSymbolijärjestelmätBlisskieliKirjaimet, sanat, lauseet