Kommunikaatioympäristöjen kehittäminen VAVA II -hankkeessa

40Asiakas on taitava tietokoneen käyttäjä (Facebook, Mesenger), mutta muuta kommunikaatiotekniikkaahän ei tarvitse. Käytännössä selkeät kuvalliset merkit ajan ja paikan sekä käyttötarkoituksenjäsentäminen hyödyttävät asiakasta, mutta myös muita opiskelijoita. Samoin tunnesääkartta,jonka avulla harjoitellaan kertomaan tunteista, on osoittautunut tilanteita rauhoittavaksi. Asiakkaanheikon kuulon vuoksi työpari kiinnittää huomiota selvään artikulaatioon, selkokielen käyttämiseensekä katsekontaktiin.Kommunikaatiomenetelmät, kuten PECS ja PRT eivät osoittautuneet työparin mukaan Jynnellesopineet, vaan puheen suoranainen vaatiminen on ollut toimivampaa. Elekieltä työpari on sekäpyrkinyt ymmärtämään että poistamaan sen ei-toivottuja muotoja. Kaikesta huolimatta asiakasvielä kesällä 2010 usein vastaa hartioiden kohautuksella. Toisaalta hänen puheensa on lisääntynytja tullut selvemmäksi. Hänen vuorovaikutustaitonsa ovat kehittyneet kommunikoidessa vammattomienhenkilöiden kanssa. Esimerkiksi työharjoittelussa olevat opiskelijat ottivat häneen ennakkoluuttomastikontaktia ja kommunikaatio näytti sujuvan vaivattomasti. Sen sijaan vammaistentovereidensa kanssa kommunikaatio ei ole juurikaan edistynyt.Työpari arvioi, että asiakkaan elämänpiiri on sen verran suppea, että hänen on vaikea sosiaalistuatoveripiiriin ja, että hän siksi vetäytyy omaan virtuaalimaailmaansa. Haasteena on edelleen, aidonsosiaalisen ympäristön ja vuorovaikutuksen lisääminen.Mahdollisesti Jynnen eristäytyneisyys johtuu osin myös hänen kuulo- ja liikuntavammoistaan. Kutenaiemmin on todettu, lapset ja nuoret eivät yleensä pysty ottamaan huomioon toisen ongelmia.Käsitystä puoltaa se, että hän kommunikoi paremmin vammattomien opiskelijoiden kanssa.Tapausesimerkki 10: KouluyhteisöTehtävänä opiskelijalla oli yhtenäisen kommunikaatioympäristön kehittäminen valmentava II opetusympäristössä.Tavoitteena oli lisätä vaikeavammaisten opiskelijoiden osallisuutta ja vuorovaikutusmahdollisuuksiaopiskelussa ja vapaa-ajalla. Tunteiden ilmaisun kehittämisen tavoitteena oli,että opiskelijat oppisivat ilmaisemaan pahaa oloaan muutoin kuin haastavalla käyttäytymisellä.Kommunikaatiokoulutuksessa kehittämistyö oli suunniteltu parityönä tehtäviksi, mutta tässä kouluyhteisössäopiskelija toimi yksin. Kehittämistyö oli haasteellista ilman työparin tukea, muttamyös siksi ettei hän tuntenut opiskelijoita eikä toimintaympäristöä. Fyysinen etäisyys oman työpisteenja kouluyhteisön välillä ei myöskään antanut mahdollisuuksia ryhmään ja heidän kommunikaatioonsatutustumiseen. Ryhmän opettaja lupautui yhteistyökumppaniksi, mutta muussa hen-