Kommunikaatioympäristöjen kehittäminen VAVA II -hankkeessa

45kehittämiseen, heiltä saamansa tuki ja asiakkaan innostus sekä yleensä mahdollisuudet kehittääasiakkaiden ja yhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta. Arviointiin vaikuttaa varmasti myös se,että koulutus on uutta ja harvinaista. Kokemukset kuitenkin osoittavat kehityksen suunnan. Myönteisissätapauksissa ne voivat realisoitua käytännön toiminnaksi jatkossa ja koitua näin asiakkaidenja koko työyhteisön hyödyksi.Yleensä ottaen opiskelijat kokivat kommunikaatiotaitojensa kehittyneen koulutuksen aikana, kutenalla olevasta kuviosta (3) voidaan havaita. Heitä pyydettiin arvioimaan taitojaan seuraavasti:Arvioikaa omia taitojanne kommunikoida asiakkaanne kanssa. Arvioikaa valmiuksianne verratenniitä ennen VAVA II-hankkeen koulutusta ja nykyisin. Arviointiasteikko taidoista: hyvin puutteelliset,melko puutteelliset, melko hyvät, erittäin hyvät ja ei puutteita (Aura-arviointia mukaillen).).Puutteellisiksi taitonsa arvioivia oli ennen koulutusta huomattavasti enemmän kuin koulutuksenjälkeen. Vastaavasti taitonsa hyviksi arvioivia koulutuksen jälkeen on alkutilanteeseen nähden ylikaksinkertainen määrä. Kuviossa kaksi esitetään puutteellisia taitoja tarkoittavien vastausten absoluuttinenmäärä ennen ja jälkeen kehittämistyön samoin hyviä taitoja tarkoittavat vastaukset (ml.ei puutteita).Kuvio 3. Opiskelijoiden arviot omista kommunikaatiotaidoistaan ennen ja nykyisinKommunikoitaessa vaikeavammaisen henkilön kassa, on keskustelukumppanin ei-verbaalistentaitojen hallinta edellytys vuorovaikutuksen syntymiselle. Ei-verbaalisiin taitoihin kuuluvat mm.kyky luoda ja ylläpitää katseyhteyttä keskustellessa, kyky ottaa huomioon vammaisen henkilönilmaisutavat ja oppia niitä ymmärtämään. Jaetun tarkkaavaisuuden aikaansaaminen on monestihaasteellista ja sitä voi oppia vain, jos kumppani on aidosti läsnä ja pyrkii vuorovaikutteiseen toi-