1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
179<br />
Liitteet<br />
steiner ja Ellen Key uudistavilla ideoillaan kasvatuksesta (Bruhn 1968, 21; Kauppinen<br />
& Wilson 1981, 24; Taylor & Andrews 1993, 36).<br />
Suomalaiseen kasvatusajatteluun voimakkaasti vaikutti taidepedagogi Key.<br />
Keyn keskeinen ajatus oli, että taidekasvatus kuuluu kaikille lapsille ja että lapsen<br />
kuuluu olla opetuksessa keskipisteenä. (Lindberg 1991, 245–249.) Cizekin<br />
mukaan lapsilla on luontainen ilmaisun taito, jota hän kutsui lasten taiteeksi.<br />
(Smith 1996, 77.) Tällaisen ajattelun innoittamana Suomessa luovuttiin tiukoista<br />
taideopetuksen normeista. Progressiivisen pedagogiikan vaikutus 1900-luvun<br />
alun kasvatusteoreetikoiden ajatteluun on ilmeinen.. Progressiivisen pedagogiikan<br />
mukaan kunnioitus lasta kohtaan on lähtökohtana opetusmetodeja kehitettäessä.<br />
(Hirsjärvi & Huttunen 1992, 70–71.)<br />
Uudenlaisesta lapsen ilmaisuntarpeen huomioonottavasta kasvatusajattelusta<br />
kertoo myös opettaja A. Korhosen julkaisema yksityiskohtainen opetussuunnitelma.<br />
Siinä painotettiin, että muistipiirustuksen ohella tuli alimmillakin luokka-asteilla<br />
harjoittaa mielikuvapiirtämistä ja sommittelua. (Kauranne 1985, 54.) Edward<br />
Lee Thorndiken ja John Deweyn opit olivat lähtökohtana maamme opetuksen<br />
uudistamisessa 1920- ja 1930-luvuilla. Kasvatusuudistajien ajatuksista heijastuvat<br />
selvästi aikakauden kasvatuksen pyrkimykset lapsikeskeisyyteen. Lapsen<br />
omaa luovuutta ja ajattelua pyrittiin tukemaan opetuksessa. (Kauppinen & Wilson<br />
1981, 26–27; Somerkivi 1985, 12.) Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki<br />
edisti kaikkien lasten mahdollisuutta saada kuvataideopetusta. Opetukselle asetettiinkin<br />
selkeitä, kaikki lapset huomioonottavia tavoitteita. 1923 säädettiin kansakoulun<br />
järjestysmuotolaki. (Nurmi 1983, 112; Somerkivi 1985, 12–19.)<br />
Toisen maailmansodan jälkeiselle kaudelle on ollut ominaista maamme nopea<br />
taloudellinen kasvu ja sen myötä lisääntyvä koulutuksen tarve, mikä vaikutti<br />
myös kuvataidekasvatuksen uudistuksiin (Ahlvik, Rokka & Siltavuori 1986, 48).<br />
Komitean mietinnöstä (1983:62, 33) käy ilmi, että koulun tuli kehittää sellaisia<br />
tietoja ja taitoja, joita yksilö yhteiskunnan jäsenenä tuli tarvitsemaan. Kuvataidetta<br />
alettiin soveltamaan kouluopetuksen lisäksi terapiana (Bardy 1995, 55.) Myös<br />
muut yhteiskunnalliset tarpeet leimasivat taideopetuksen suunnittelua voimakkaasti.<br />
1950- ja 1960-luvulla vaikuttivat suomalaiseen kuvataidekasvatukseen Herbert<br />
Readin ja Viktor Lowenfeldin teoriat. Read (1961) näki taidekasvatuksen kokonaisuutena,<br />
jonka muodostavat eri taiteenalat. Tämän vapaan taidekasvatusfilosofian<br />
mukaisesti lasta tuli rohkaista kehittämään luontaista ilmaisuntarvettaan.
Change language