1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuvataiteen kulttuurikiepin lähtökohtia: oppimiskäsitys ja opetussuunnittelu ...<br />
struktivismi puolestaan voidaan jakaa vielä radikaaliin konstruktivismiin ja sosiaaliseen<br />
konstruktivismiin. (Sormunen 1999, 41.) Opetuksen suunnittelussa tulee<br />
huomioida, että oppiminen on sekä psykologinen että sosiologinen prosessi,<br />
jossa molemmat lähestymistavat vaikuttavat oppijan toimintaan. Opetuksessa tulisikin<br />
huomioida oppilaiden kyvyt, yksilölliset kiinnostuksen kohteet ja tavat.<br />
Oppilaiden ohjaaminen osana sosiaalista vuorovaikutusympäristöä edellyttää hänen<br />
yksilöllisten suuntaustensa huomioimista. (Dewey 1897; Keeves 2002.)<br />
Konstruktivistinen oppiminen pohjautuu Piagetin ja Vygotskin näkemyksiin<br />
lapsen kehityksestä. Shayerin (2003) mukaan Piegetin ja Vygotskyn teoreettisiin<br />
lähestymistapoihin tulee suhtautua toisiaan täydentävinä vastavuoroisina lähestymistapoina.<br />
Konstruktivistinen oppiminen ei ole yksittäinen selitysmalli, vaan<br />
se sisältää useita oppimisteorioita. Howen ja Bervin (2000) mukaan konstruktivismia<br />
voidaan lähestyä oppimisen teorian, opetustekniikan ja yleisten pedagogisten<br />
lähestymistapojen kautta. Näkemys konstruktiivisesta oppimisesta perustuu<br />
ajatukseen oppijasta, joka on aktiivinen tiedon prosessoija. Oppiessaan oppilas<br />
on toimija, joka muodostaa tietorakenteita aiemman omaksumansa tiedon pohjalta.<br />
Konstruktivistisessa oppimisessa tieto muodostuu pääasiassa oppijan yksilöllisen<br />
tiedonprosessoinnin seurauksena ja oppimistoiminta on oppijan omien<br />
ajatusprosessien tulos. Oppija valikoi ja siirtää informaatiota, konstruoi hypoteeseja<br />
ja tekee johtopäätöksiä omien tietorakenteidensa pohjalta. (Bruner 1961; Collins,<br />
Brown & Nyman 1989.) Konstruktivistisella oppimisella voidaan tarkoittaa<br />
yksinkertaisesti kognitiivisia prosesseja, joihin toisinaan liittyy uutta tietoa yksilön<br />
mielessä ja aivotoiminnoissa. (Keeves 2002; Solomon 2000.)<br />
Tella (1994a) korostaa konstruktivistisen oppimiskäsityksen tarjoavan vaihtoehtoisen<br />
epistemologisen perustan opetuksen objektiiviselle traditiolle. Tällöin<br />
ajattelun lähtökohtana on todellinen maailma, joka koetaan yksilöllisesti ja yksilöt<br />
antavat kokemuksiensa pohjalta merkityksiä ympäröivälle maailmalle. Erilaisia<br />
merkityksiä voidaan lähestyä erilaisista näkökulmista käsin. Konstruktivismissa<br />
voidaan nähdä olevan kyse inhimillisen tiedon ontologiasta. (Rinne, Kivirauma<br />
& Lehtinen 2000.) Tällaista yksilöllistä tiedonprosessointia Dewey kutsuu<br />
aktiiviseksi reflektoinniksi ja asioiden ymmärtäminen edellyttää tiedon käsittelyä<br />
sekä kokonaisuuksina että osina. (Dewey 1897, 1916, 1951; M. Rauste-von Wright<br />
ja J. von Wright 1994.)<br />
Yksilön tiedonkonstruointi alkaa varhaisella iällä pian lapsen syntymän jälkeen.<br />
Tällöin erillisten ajatteluprosessien avulla yksilöt lisäävät tietoisuutensa ta-<br />
64
Change language