1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
1 - Koulutuksen tutkimuslaitos
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tieto- ja viestintätekniikan opetus<br />
Nulden (1999, 21–24) on koonnut yhteen informaatioteknologian opetukseen<br />
ja sen suunnitteluun vaikuttavia keskeisiä näkökantoja. Hänen mukaansa sitoutuminen<br />
opetukseen vaatii verkkoja hyödyntävän oppimisprosessin ymmärtämistä.<br />
Kaikkien oppimisprosessiin osallistuvien opettajien ja oppilaiden tulee olla<br />
mahdollista osallistua ja kantaa vastuuta prosessin onnistumisesta, jonka seurauksena<br />
opetusprosessin voimaatuminen lisääntyy. Kun opettajat ja oppilaat jakavat<br />
opetustapahtuman ja vastuu toiminnan onnistumisesta on kaikilla osallisilla ja<br />
tekniikan tehtävänä on tukea opetuksellisia näkökantoja. Hakkaraisen (1997b)<br />
mukaan teknologiaa hyödyntävää opetusta suunniteltaessa on keskeistä muistaa,<br />
että annettaessa oppilaille monimutkaisia kognitioita edellyttäviä tehtäviä tarvitsevat<br />
oppilaat riittävästi tukea. Opetussuunnittelussa on huomioitava, että oppiminen<br />
ei tapahdu ainoastaan henkilössä itsessään, vaan hänen kykynsä hyödyntää<br />
ympäristössä olevia välineitä vaikuttaa oppimistuloksiin. Oppimisvälineet puolestaan<br />
voivat olla fyysisiä (teknisiä) tai psyykkisiä (mentaaleja). (Säljö 1999;<br />
Vygotsky 1986.)<br />
Auerin (2000, 11) mukaan on yleisesti ennakoitavissa muodollisen oppimisen<br />
organisointimuotojen osittain syrjäytyvän informaalisen oppimisen lisääntymisen<br />
myötä. Tämän myötä opetuksessa tapahtuu irtautumista perinteisten koulutusjärjestelmien<br />
tarjoamista opetusmuodoista. Tieto- ja viestintätekniikan kehitystä<br />
voidaan pitää olennaisena osana yhteiskunnan kokonaiskehitystä. Tämän<br />
vuoksi tietotekniikan opetukseen ja sen tietostrategiseen suunnitteluun tulee mielestäni<br />
kiinnittää erityistä huomiota. Tietotekniikan opetuksen tulisi jäsentyä mielekkääksi<br />
osaksi peruskouluopetusta, joka oppilaan koulukaaren myötä etenee<br />
vaiheittain tekniikkaan tutustumisesta tietoverkkojen aktiiviseen hyödyntämiseen<br />
tiedonhankinnassa.<br />
Nykyään lapset oppivat jo varsin varhaisessa vaiheessa käyttämään tietokoneita<br />
ja niiden tuomia mahdollisuuksia. Vapaa pääsy tietoverkkoihin edistää demokratiaa<br />
ja lisää itsenäisen tiedonhankinnan mahdollisuuksia. Lisääntyvät mahdollisuudet<br />
tuovat mukanaan myös tarpeen eettisen vastuun lisääntymiselle. (Töyrinoja<br />
1998, 17–18.) Medialukutaidon kehityksen tulisi tulevaisuudessa olla jokaisen<br />
kansalaisen perustaito. Tulevaisuudessa kaikilla tulee olla kyvyt toimia ja<br />
vaikuttaa tietoyhteiskunnassa, hyödyntää tietoverkkojen palveluita ja kartuttaa<br />
digitaalista pääomaa. (Ilomäki & Rahikainen 2001). Tarkasteltaessa tieto- ja viestintäteknologiaa<br />
tällä aikakaudella voidaan todeta, ettei oppilaiden enää ole mah-<br />
36