Tulostettava pdf-versio - Teosofia.net

tettävä ihmisen ja eläimen ruumiillista kosketusta (ts. koskettamista
tai kosketuksi tulemista). Mitään lemmikkieläimiä ei
sallita; on myös kielletty koskettamasta tiettyjä puita ja kasveja.”
(K.O. 21.)
Kaksi polkua
(15) s. 39. Eroa ”silmän” (eksoteerisen) ja ”sydämen” (esoteerisen)
opin välillä teroitetaan usein tässä ja muissa tiibetiläisissä
mahāyāna-kirjoituksissa. Kiinalaiset, japanilaiset ja mongolialaiset
tunnustavat sen myös. Silti länsimaiset tutkijat, varsinkin
ne jotka pitävät hīnayānaa parempana ja jopa sen itämaiset
kannattajat väittävät sinnikkäästi, että buddhalaisuudessa
ei ole mitään esoteerista oppia. Kiinaksi sen nimi on aomiao-ti-tao-li,
tiibetiksi gok-du-chö, ”salainen oppi” (C.D. 81)
tai nang-rig-pa, ”esoteerinen tiede eli oppi” (C.D. 735). H. P.
B. sanoo, että pohjoinen eli mahāyāna-buddhalaisuus johtui
Gautama Buddhan salaisista opetuksista hänen ”arhatiensa
valitulle piirille”. Arhatit saivat vihkimyksensä kuuluisassa
Saptaparnan luolassa. – S.O. I, 4. Ks. myös alav. 49, s. 35.
(16) s. 39. Bodhi (skt. viisaus) -sanaa käytetään usein
Buddhan opista, koska se perustui budhismin eli muinaisen
viisaususkonnon periaatteisiin. Sitä sanotaan myös bodhidharmaksi
(alav. 50, s. 35). Bodhi on samoin erityisen transsitilan
nimi (S.O. I, 3). Budha (skt.) on Hermes (kr.).
(17) s. 39, säe 7. ”Ajan pyörä”. Skt. Kālacakra, tiib., Duskyi-hkor-lo
(laus. Tü-gyi kor-lo). Mong. Tsakun Kürden. Kuuluisa
esoteerinen joogajärjestelmä. ”Ajan rajaton ympyrä”
symboloi ādibudhaa, alkuviisautta, ”sana, jota Āryāsanga
käytti salaisissa kirjoitelmissaan ja jota nyt kaikki mystiset
pohjoisbuddhalaiset käyttävät” (S.O. I, 3). Ks. myös alav. 4, s.
20. ”Järjestelmä syntyi Shambhalassa” (C.D. 632), jonka on
otaksuttu olevan ”viisauden poikien” eli vihittyjen salainen
olinpaikka jossakin Tiibetin luoteisosissa. H. P. B. sanoo, että
Kālacakran ”pyhät” kirjat ”jäivät Sikkimin dugpojen haltuun
Tson-Kha-pan uudistuksen päivistä lähtien”, ja tämä kirjoitti
79