Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oli edustajia eri hierarkiatasoilta ja sekä miehiä että naisia, metodin tarjoama mahdollisuus haastaa<br />
vallitsevan ryhmän käsitystä asioiden tilasta erilaisilla kokemuksilla koettiin positiiviseksi anniksi.<br />
Puolustusvoimien tapauksessa sukupuolten tasa-arvon kehittämisessä pitääkin siis huomioida paitsi<br />
sukupuoleen perustuva jako, myös jako sotilaisiin ja siviileihin, sillä ne eivät liity ainoastaan<br />
hierarkiaan vaan myös kokemusten erilaistumiseen. Toisaalta hierarkiaa ei pidä nähdä pelkästään<br />
negatiivisena organisaatiopiirteenä, vaan selvä vastuunjako voi myös helpottaa kehittämistoimien<br />
viemistä käytäntöön.<br />
Valta ja hierarkia eivät siten ole yksiselitteisesti ongelmia, jotka kehittämistilanteessa on pyrittävä<br />
ratkaisemaan tai poistamaan. Auktoriteetilla ja vallalla on roolinsa kehittämisrakenteessa. Yhtäältä<br />
organisaation rakenteet voivat rajoittaa tasa-arvotyöskentelyä, mutta toisaalta ajattelemme<br />
Gustavsenin (1990) 3 tavoin foucaultlaisittain, että valtaa voidaan demokraattisessa prosessissa<br />
käyttää myös yleisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamisen välineenä. Siten valta on myös<br />
rakentava voima. Sekä sukupuolen että vallan tarkasteluille haasteen tuottaa molempien<br />
kietoutuminen organisaation rakenteisiin ja käytäntöihin – niin toteutunut kuin vallankäytön<br />
potentiaalikin.<br />
Työelämän muutostilanteet tekevät näkyväksi valta-asetelmia ja saattavat myös muuttaa niitä joko<br />
pysyvästi tai hetkellisesti. Autonomian ja kontrollin suhde hakee usein muutostilanteessa uutta<br />
tasapainoa – kuten esimerkiksi Leena Piispan tekstiiliteollisuuteen kohdistuvassa tutkimuksessa tuli<br />
esille ryhmätyöorganisaation sisäänajovaiheessa. Muutostilanteissa jokainen työelämän osapuoli<br />
kohtaa toimijuuteen liittyviä haasteita, joissa valtarakenteet ja tilanteinen valta antavat tai rajaavat<br />
toimijuuden resursseja. Tuula Heiskasen ja Riitta Lavikan tutkimus ammattiyhdistysliikkeessä<br />
toimivasta naispuolisesta luottamushenkilöstä toi dramaattisesti esille jännitteet, joita voi syntyä<br />
muutostilanteessa vaikuttavien toimijuushaasteiden ja sukupuolistuneen vallan välillä.<br />
Muutostilanne saattaa vaatia toimijuutta, johon olemassa olevat valtarakenteet eivät mukaudu ja<br />
joka voi puolestaan johtaa yksilön kannalta kestämättömään kuormitustilanteeseen.<br />
Tutkimus on osoittanut myös valtasuhteiden moninaisuuden työpaikkatasolla. Silloinkin, kun<br />
puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, on syytä ottaa huomioon naisten keskinäiset ja miesten<br />
keskinäiset valtasuhteet – esimerkiksi eri-ikäisten ja eri asemissa toimivien henkilöiden keskinäiset<br />
valtasuhteet – ettei päädyttäisi vahvistamaan oletusta naisista ja miehistä yhtenäisinä ryhminä ja<br />
samalla yksinkertaistamaan sukupuolistuneita työelämän valtasuhteita. Siksi hankkeessa onkin<br />
sovellettu intersektionaalisuusnäkökulmaa, jossa tarkastellaan erojen yhteen kietoutumista ja tähän<br />
liittyviä valtasuhteita. Intersektionaalisuusnäkökulma on herättänyt myös paljon jatkokysymyksiä,<br />
joita tarkastellaan syksyllä 2010 alkavassa, <strong>Suomen</strong> <strong>Akatemia</strong>n rahoittamassa Intersektionaalisuus<br />
organisaatioiden tasa-arvohaasteena -hankkeessa. Yksi keskeinen intersektionaalisuuteen liittyvä<br />
kiinnostuksen kohde on moniperusteisen syrjinnän kokemukset, josta on Suomessa vielä varsin<br />
vähän tutkimustietoa.<br />
3 Gustavsen, B. (1990): Vägen till bättre arbetsliv. Strategier och arbetsformer i ett utvecklingsarbete.<br />
Stockholm: Arbetslivsinstitut.
Change language