Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
näitä arvoja tulisi eri käytännön tilanteissa tulkita ja soveltaa, ei ollut. Metsiin liittyvän politiikan<br />
perusteluina yleisimmin käytetyt yhteiskunnalliset arvot liittyivät hyvinvointiin, ympäristöön,<br />
jakavaan oikeudenmukaisuuteen (hyötyjen ja haittojen jakautumiseen ihmisten kesken) ja<br />
demokratiaan (taulukko 2). Myös metsä- ja ympäristöhallinnon toimintatavoista ja hyvän<br />
metsähallinnon arvoista keskusteltiin ajoittain vilkkaasti. Omaksi ryhmäkseen erottuivat<br />
länsimaiseen liberaalis-demokraattiseen oikeusvaltioon liittyvät arvot ja markkinatalouden reilun<br />
pelin sääntöjä käsittelevät argumentit.<br />
Taulukko 2. Legitimiteetin lajien esiintyminen aineistossa, % kirjoituksista<br />
Turun<br />
Sanoma<br />
t<br />
Vihreä<br />
lanka<br />
Maaseudu<br />
n<br />
tulevaisuus<br />
Helsing<br />
in<br />
Sanoma<br />
t Kaikki<br />
Hyvinvointi 87 91 89 93 90<br />
Ympäristölegitimiteetti 71 96 45 86 68<br />
Demokraattinen legitimiteetti 58 91 55 59 59<br />
Jakava oikeudenmukaisuus 42 70 61 38 48<br />
Hyvä hallinto 21 52 37 35 33<br />
Länsimaiset perusarvot 18 35 19 29 22<br />
Reilu markkinatalous 7 30 12 9 13<br />
Ympäristöarvot olivat toiseksi yleisin politiikan hyväksyttävyyden arviointiperiaate.<br />
Ympäristölegitimiteetin keskeisin periaate oli luonnon käytön kestävyys, joka tavallisesti<br />
edellytettiin turvattavan erilaisilla luonnon käyttöä rajoittavilla poliittisilla toimilla. Kestävyys<br />
jaoteltiin kirjoituksissa usein metsälain ja kansainvälisten prosessien julistusten tapaan ekologiseen,<br />
sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen, joskus erotettiin myös kulttuurinen kestävyys. Tulevien<br />
sukupolvien oikeuksia koskevassa keskustelussa yhdistyivät ympäristölegitimiteetti ja sukupolvien<br />
välinen jakava oikeudenmukaisuus. Ympäristölegitimiteetin taustalla näkyi myös keskustelu<br />
erilaisista luonnon arvoista ja niiden suhteesta muihin arvoihin. Lisäksi vilkasta keskustelua käytiin<br />
siitä, kenellä on oikeus määritellä luonnon arvoja ja edustaa luontoa – näissä kysymyksissä<br />
ympäristölegitimiteetti yhdistyi keskusteluun demokraattisesta legitimiteetistä.<br />
Nuorten kiinnostusta osallistua ympäristönsuojeluun kunnassa selittivät postmateriaaliset arvot ja<br />
poliittinen kompetenssi. Nämä seikat eivät kuitenkaan olleet suoraan yhteydessä toisiinsa ja<br />
linkittyivät eri tavoin muihin tutkimiimme ilmiöihin. Postmateriaaliset arvot lisäsivät luottamusta
Change language