Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ka<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
Aikaresurssit Työilmapiiri Työn<br />
mielekkyys<br />
KUVIO 3. Koko vastaajajoukon kokemukset työstä ja suhtautuminen uuden politiikan tekniikoihin<br />
(summamuuttujien keskiarvoilla tarkasteltuna).<br />
Työ suomalaisyliopistoissa koetaan yliopistoreformienkin oloissa yhä melko mielekkääksi ja<br />
yliopistoihin työpaikkoina ollaan varsin sitoutuneita. Vallan uusiin tekniikoihin sitä vastoin<br />
suhtaudutaan melko karsaasti.<br />
VI JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Sitoutuminen<br />
yliopistoon<br />
työpaikkana<br />
Työajan<br />
kohdentaminen<br />
Laadunhallinta<br />
ja<br />
arviointi<br />
Kokonaistyöaika<br />
UPJ Tutkinnonuudistus<br />
Yliopistojen asema, tehtävät ja toimintakulttuurit ovat kokeneet voimakkaita muutoksia niin<br />
maailmalla kuin Suomessa. Suomi ei ole harjoittamassa uutta yliopistopolitiikkansa yksinään<br />
erillisenä kansallisvaltiona, vaan osana globaalia maailmaa OECD:ta ja Euroopan unionia. Yksi<br />
yliopistolaitoksen perinteisen aseman ja roolin muutoksen vaikutus on se, että yliopistoja on yhä<br />
enemmän ”vastuullistettu” toiminnastaan (Neave 2000, 17). Martin Trow’n (1996) mukaan tämä on<br />
yksinkertaisesti vaihtoehto yliopistoihin ja sen toimijoihin aiemmin kohdennetulle uskolle ja<br />
luottamukselle ja merkitsee itse asiassa yliopistojen autonomian vähentämistä. Yliopistoja ajetaan<br />
kohti hallinnollisia toimenpiteitä ja sen kaltaisia uusia vallan teknologioita, joita luonnehtii<br />
”vähäinen luottamus/korkea kontrolli” –syndrooma, ja jotka ovat strategisesti keskitettyjä, mutta<br />
toiminnallisesti hajautettuja arviointi- ja kontrollijärjestelmiä (Reed, Meek & Jones 2002, xxii).<br />
Tulosjohtaminen saattaa usein estää näkemästä keskitetyn johtamisen ja etäältä hallinnan<br />
ilmeisyyttä samalla kun arvioinnin kohteiden ja arvioitsijoiden välinen hierarkia on vahvistunut<br />
uudessa arvioivassa yhteiskunnassa (Power 1993; 1999; 2003). Arvioinnin ja laadunvarmistamisen<br />
järjestelmät ovat tärkeitä valtion päämäärille istuttaa markkinamekanismit korkeakoulutukseen<br />
(Henkel 1997). Suorittamisen korostaminen liitettynä voittojen tavoitteluun tuotteistaa ja kohteistaa<br />
koko julkista sektoria, näin myös suomalaista yliopistolaitosta ja kaikkea sen työtä (Ball 2004).
Change language