Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
Suomen Akatemia VALTA-OHJELMAN HANKKEIDEN TULOKSET
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomalaisen energiapolitiikan hallinta: Julkisesta kontrollista ja säätelystä<br />
markkinaperusteiseen valtaan?<br />
Vastuullinen johtaja Ilkka Ruostetsaari<br />
Projekti on toteutettu Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen ja Jyväskylän<br />
yliopiston filosofian ja yhteiskuntatieteiden laitoksen yhteishankkeena. Projekti jatkaa laitosten<br />
välillä jo 1990-luvun lopulta lähtien jatkunutta yhteistyötä. Projektiryhmään ovat kuuluneet Matti<br />
Kojo, Tapio Litmanen ja Ilkka Ruostetsaari (projektin johtaja) ja Miikka Salo sekä osa-aikaisesti<br />
Tuija Jartti, Mika Kari, Anna Nurmi ja Johanna Utriainen.<br />
HANKKEEN KESKEISET <strong>TULOKSET</strong><br />
Projektin tarkoituksena on ollut tutkia <strong>Suomen</strong> energiapolitiikan valtarakenteita ja eri toimijoiden<br />
rooleja päätöksentekoprosessien eri vaiheissa. Yleisenä tavoitteena on ollut analysoida, onko<br />
elinkeinoelämän valta kasvanut energiapolitiikassa poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten<br />
ja kansalaisyhteiskunnan kustannuksella. Hypoteesina oli olettamus, että huolimatta jo 1980-luvulla<br />
alkaneesta säätelyn purkamisesta ja sähkömarkkinoiden avaamisesta kilpailulle vallankäyttö<br />
<strong>Suomen</strong> energiasektorilla on muuttunut vähän 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle<br />
tultaessa. Tutkimusprojektin julkaisut pääosin tukevat tätä hypoteesia. Kokonaisuutena projekti on<br />
saavuttanut hyvin sille asetetut alkuperäiset tavoitteensa. Projektin tutkijat ovat julkaisseet<br />
monografioita ja artikkeleita sekä Suomessa että kansainvälisillä foorumeilla. Projektin julkaisuista<br />
osa on tosin vielä kansainvälisissä aikakauslehdissä referee-vaiheessa. Projektin tutkijoiden Matti<br />
Kojon ja Miikka Salon väitöskirjat projektin tematiikasta valmistunevat vuonna 2011.<br />
Energiapolitiikan tekemisen pelisäännöt eli julkisen intervention muodot energiasektorille ovat<br />
muuttuneet merkittävästi lyhyen ajan kuluessa. Energiapolitiikan säätelyn kausi, jolloin valtio<br />
yksityiskohtaisesti sääteli energia-alaa esimerkiksi hintavalvonnan ja voimalaitosten rakentamista<br />
koskevan lupamenettelyn kautta, päättyi sähkömarkkinoiden kilpailun vapauttamiseen 1990-luvun<br />
puolivälissä. Deregulaation eli markkinapainotteisen energiapolitiikan kausi jäi kuitenkin verraten<br />
lyhyeksi, noin vuosikymmenen mittaiseksi. <strong>Suomen</strong> energiapolitiikan eurooppalaistuminen merkitsi<br />
uuden säätelykauden alkua, mikä ilmeni EU:n kasvavana vaikutuksena kansalliseen<br />
energiapolitiikkaan (esim. päästökauppa, uusiutuvaa energiaa koskevat sitovat tavoitteet) ja<br />
lisääntyneenä hallinnollisena ohjauksena.<br />
Pelisääntöjen muutoksesta ja uusien toimijoiden tulosta markkinoille (ulkomaisia energiantuottajia<br />
etabloitui Suomeen ja suomalaisia etabloitui ulkomaille) <strong>Suomen</strong> energiapolitiikan valtarakenne on<br />
pysynyt varsin stabiilina 1980-luvulta lähtien: 2000-luvulla vallassa ovat pitkälti samat toimijat<br />
kuin parikymmentä vuotta aiemmin. Valtarakenteen ydin on edelleen tuottajapainotteinen, joskin<br />
suurten energiankäyttäjien vaikutusvalta on kasvanut. Esimerkiksi 2000-luvulla Suomessa<br />
tapahtunut liikenteen biopolttoaineiden käyttöönotto sekä käyttöön tulevat tuulivoiman ja biokaasun<br />
syöttötariffit ovat lähtökohtaisesti EU-lainsäädännön paineen liikkeelle saattamia valtiojohtoisia<br />
prosesseja, joissa metsäteollisuus ja energiateollisuus ovat turvanneet omat intressinsä erittäin<br />
tehokkaasti.<br />
Muutosten hitauden (polkuriippuvuus) onkin nähty olevan tyypillistä juuri energiasektorille, ei<br />
pelkästään Suomessa. Esimerkiksi tarvittavien investointien suuruus ja pitkäikäisyys sekä<br />
vakiintuneet vuorovaikutusverkostot ovat vaikeuttaneet uusien toimijoiden tuloa markkinoille ja
Change language